Myssy ja muuta hulinaa

Karjalaiset kesäjuhlat lähestyvät. Matka on piiiiitkä, mutta aion olla paikalla Karjalaisella torilla kiilaferreineni, sarafaaneineni, ohjeineni, kaavoineni, nauhoineni, nappeineni... Olen valmistautunut kopioittamalla kaavoja ja ohjeita, mutta noin muuten en ehdi oikein mitään uutta tehdä. Vaan onpa noita varastossa sen verran, että ihan riittää kannettavaa.

Kävin Kansallispukukeskuksessa Taina Kankaan pitämällä tykkimyssykurssilla. Toki olen tehnyt myssynpohjia ja päällystänyt niitä, mutta koska jokaisella tekijällä on vähän omat ratkaisunsa, halusin vertailun vuoksi oppia myös Tainan tavan. Sain sen, mitä lähdin hakemaan, eli varmuutta tekemiseen ja ajatuksia vaihtoehtoisista työtavoista. Omassa tekemisessäni tulen muuttamaan jotakin ja joissain kohdissa pitäydyn omassa (siis äitiltä opitussa) tavassa. Kurssi oli kiva myös siksi, että siellä heräsi taas "uusia" kysymyksiä ja huomioita, jotka on tarkistettava. Palaset löytävät paikkansa kansallispukupalapelissä.

Myssy ei tullut valmiiksi, mutta pohjaan olen tyytyväinen. Myssy on siinä vaiheessa, että ehdin alkaa viritellä silkkiä pohjan päälle, mutten vielä aloittaa kiinnittämään sitä. Saas nähdä, kuinka monta vuotta se odottelee tuollaisenaan. No, pidemmällä se on kuin viikko sitten ;)

Cumuluksen wc:n seinältä löytyi huipputeknologiaa :D

Yksi inhottava, sisuksiani riipivä työjuttu liittyi vähän tuohon reissuun myös. Olen erittäin pahoillani ja loukkaantunut, koen tulleeni sekä väärin ymmärretyksi että väärin kohdelluksi. Aika näyttää, miten tämä vaikuttaa mihinkin. Toivon voivani luottaa siihen, että ne ihmiset, joiden ajatuksilla on miulle jotain väliä, ymmärtävät asian todellisen laidan. Opin tästä jotain, eikä se läksy ollut mukava. Se pistää miettimään, haluanko olla mukana hankkeissa, joista tulee tällainen olo. Yritän ottaa opiksi ja olla sanomisissani ja tarkoituksissani selkeämpi. Yritän aktiivisesti päästä tästä kuonakasasta pinnalle ja jättää asian taakseni. Hautominen ja murjottaminen eivät kuulu tapoihini, eivätkä tee muuta kuin kuluttavat minua ja lisäävät jäykkyyttä kanssakäymisissä. Oksensin tämän tähän, koska se on miulle tehokas tapa parantua. Pahoittelen.

Lauantaina kävin ystäväni S:n kanssa katsomassa Tanssistudio Jamin kevätnäytöksen. Taitavia lapsia ja nuoria! S:n tytär tanssi siellä. Olimme sattumalta sävy sävyyn, S:n uudet housut olivat yhtä kirkkaanpunaiset (puhelimen kameralla otettu kuva haalisti housut tylsiksi) kuin miun paita. Otimme kaverikuvan jalat lavanreunaa vasten. Huomatkaa miun sievät Sievit :)

Illalla PMMP heitti Terassitanssien merkeissä ilmaiskeikan Imatran kävelykadulla. Sinne piti tietysti mennä eturiviin pomppimaan. Kuopus 6 v. rokkasi täpöllä miun hartioilla, eikä myö esikoisen kanssa jääty paljoa huonommiksi!