Vähän laitamilta

Koska mie ompelen Jääsken mallipukua, enkä voi siitä teille mitään paljastaa ennen Suurta Julkistusta, en voi oikein kertoa näistä työpäivistäni. Lupaan, että kerron julkistamisen jälkeen. Sitä julkistusta voitte tulla omin silmin todistamaan Jyväskylään 20.9. Kansallispukukeskuksen Kansallispuvun syntymäpäivään! Päivä sisältää paljon muutakin ja perinteisesti siellä on kansallispukutarvikkeiden myyntitori. Suosittelen keräämään kaverit kyytiin ja suuntaamaan Keski-Suomeen :)

Kesälomanihan jäi väliin surkeiden sattumusten vuoksi. Se tuntuu. Olen saamaton, kiukkuinen, allapäin ja stressaan valtavasti syksyä, jonka aikana minulla ei ole edes vapaita viikonloppuja. Päätimme, että lähdemme jonnekin aurinkolomalle joulukuussa viikoksi. Haaveilen, että pidän lisäksi reilusti vapaata joulun tienoilla. Saa nähdä, miten siinä käy. Kukahan pitäisi sen "Näin opit sanomaan EI" -kurssin.

Kalenterini on ollut täynnä jo aikaa sitten. Sen vuoksi en pääse Käsityökortteliin Jyväskylään enkä Helsinkiin. Mutta menkää työ! Minun piti lähteä Tampereelle Kädentaitomessuillekin, sillä sinnekin on luvassa Käsityökorttelijuttuja, mutta tajusin, että miun tuotteilla sinne on turha lähteä ja vaikka asia on tärkeä, en voi laittaa montaa työpäivää ja satoja euroja siihen, että markkinoin toisten käsityöyrittäjien tuotteita. Tunnen itseni halpamaiseksi petturiksi, mutta peruin silti, perhe menee edelle.

Käsityökortteli-sivuston avajaisia vietettiin viime viikolla, mutta Käsityökortteli palvelee teitä ja se kannattaakin lisätä selaimen suosikkeihin tai kirjanmerkkeihin, siellä ollaan kun tarvitset Suomessa käsin tehtyjä tuotteita! Avajaisviikon arvontoihin ehtii osallistua vielä huomiseen iltaan saakka.

Raivasin tyhjäksi myös pari muuta viikonloppua. Yritän pitää kiinni ajatuksesta, että miun päätyöni on ommella noita kansallispukuja. Sitä tärkeämpää on vain perhe ja ystävät.

Saattaa kuulostaa kurjalta tämä tilitykseni, mutta oikeasti kaikki kalenterissa on ihan kivaa. Sitä vaan on liikaa ja aikaa perheelle ja itselleni liian vähän. Jos haluat osallistua tähän kivaan, niin:
- 13.-14.9. Imatran työväenopistossa Perinteisiä käsityötekniikoita - ronkkaus ja muita pieniä pistoja
- 20.9. jo mainitsemani Kansallispuvun syntymäpäivä -tapahtuma Kansallispukukeskuksessa
- 11.-12.10 Suuri Karjalainen Karonkka Baltic Queenilla
- 7.-9.11. Sielunlämmittäjäkurssi ja -luento Karjalatalolla Hesassa
- 28.-30.11. Sielunlämmittäjäkurssi Imatran työväenopistossa

Kun tuntuu, että kaikki langanpäät viuhuvat ilmassa holtittomasti ja tekemättömien töiden vuori vyöryy kohti, on otettava kiinni siitä, mistä saa. Sen minikesälomani jälkeen hyppäsin vaa'alle. Se näytti 70,4 kg. Se on 8,4 kg enemmän kuin se paino, jossa minulla on hyvä olla ja jonka kokoisena vaatteeni olen ostanut. Näytän siis lastenkoon trikoisiin tungetulta sumopainijalta. Tai näytin. Nyt on suunta parempaan, lasken päässä painonvartijapisteitä (laihdutin 10 vuotta sitten painonvartijoissa 20 kg) ja olen saanut kuudessa viikossa vähän reilut 4 kg pois. Se tuntuu heti liikkumisessakin. Lauantaina kävin juoksemassa Naisten Vuoksen ja jaksoin treenaamattomuudesta huolimatta hölkätä lähes koko 7,4 km matkan! Ja se on hyvä, sillä parin viikon päästä alkavat FolkJam-tunnit ja FolkJam-emäntä ei tosiaankaan saa lyykähtää ennen ryhmäänsä.

Naisten Vuoksi hölkättynä, 7,4 km, 1 tunti.