Kansallispukukolmosten kaksi osapuolta, Tuula ja Tarja, harrastavat edelleen kansantanssia. Mie harrastin lapsuuteni ja nuoruuteni ja kävin kansantanssinopettajakoulutuksenkin, mutta harrastus jäi, enkä ole tullut aloittaneeksi uudelleen. No, Tuula ja Tarja tanssivat Kuopion tanhuujissa. He toivat mukanaan pari muutakin tanssivaa naista sieltä ja esittivät avajaisissa pari tanssia. Kaunista!
Tiia-Maija ja Leea-Mari pohtivat etukäteen, mitä laittavat päälle. He ovat tähän asti aina mielellään pukeutuneet kansallispukuihin tai sarafaaneihin. Tiia-Maija alkoi eilen naukua, että ei halua laittaa kansallispukua. Sanoin, että ei tarvitse laittaa - en todellakaan aio heitä pukuihin pakottaa. Molemmat sitten kuitenkin päättivät itse puvut laittaa. Puumalassa oli lämmin ja vähän hautova päivä ja tytöillä tietysti vauhti päällä, joten hikihän siinä tuli. Kitisemiseen tuumasin vaan, että itepähän valitsit. Toki heti "muodollisuuksien" jälkeen tytöt saivat riisua paitasilleen - ja niin tein minäkin! Saa nähdä, miten kauan tytöt vielä haluavat pukeutua kansallispukuhin. Miulle ei muistaakseni tullut koskaan sellaista ikää, että en olisi halunnut pukua päälleni laittaa. Olen hivenen huomiota rakastava ja kansallispuku päällä sitä on aina riittänyt...
Tiia-Maija nuupahti kuumuudessa.
Leea-Mari rakastaa tanssimista ja esiintymistä, eikä voinut vastustaa tanssijoiden jäljiltä vapautunutta estradia.
Ääneni palasi sopivasti niin, että vain vähän käheänä pystyin lausumaan tervetuliaissanat Kansallispukukolmosten puolesta. Maanantai-iltana alkoi korvatulehdus, jonka takia en nyt kuule oikealla korvalla juuri mitään. Näkö sentään toimii, tosin silmät ovat koko ajan tosi väsyneet. Eli käsikopelolla mennään :D
Toivottavasti olet saanut auttavat lääkkeet ja voit levätä tautisi pois! Ei kuulosta kivalta, mutta tunnut olevan sitkeää sorttia, joten varmasti selätät taudin.
VastaaPoistaTeillä on ollut kiva aurinkoinen avajaispäivä, toivottavasti kauppakin alkaa sujua. Tuohon tyttöjen kansallispukuasiaan kerron omasta kokemuksesta, että meillä tytär halusi kansallispuvun päälleen tokaluokalle asti jokaisiin kissanristiäisiin. Ja varsinkin päiväkotiin hän meni puku päällä aina kun vain vähänkin oli syytä :). Kun tultiin lähemmäs kymmenettä ikävuotta, niin into pikkuhiljaa laantui, kunnes hän sitten kymmenvuotiaana lopetti pitkän kansantanssiuransa (siis ikäänsä suhteutettuna - aloitti 1v 8kk ikäisenä) niin puku jäi täysin unholaan ja muuttui aivan mahdottomaksi vaatekappaleeksi. En ole häntä puvun käyttöön pakottanut, koska uskon, että jonain päivänä hän löytää sen uudelleen. Itse en parempaa juhlapukua kaapistani löydä. Kun ylioppilaslahjaksi saamani puku vuosien saatossa kutistui kaapissa!, niin olen saanut lainata ystäväni pukua. Nyt toivottavasti oma, sopiva puku valmistuu ja tuskin ehtii kaappiin kutistumaan, sen verran monta juhlaa tälle kesällekin on jo kalenterissa.
Kiitos Soja! Näyttelyn avajaiset olivat todella lämminhenkiset, mutta ei niissä niin tavattomasti voinut paneutua esillä oleviin asioihin, joten palaan vielä jonakin työnäytöspäivänä.
VastaaPoistaTuohon lapsen kansallispukuasiaan. Tein tytölleni seitsemän vuotiaana puvun. Hän kasvoi siitä ulos ja myöhemmin käytti vähän aikaa minun pukua ja sitten sai tätini puvun käyttöönsä. Pukujen käyttö yhdistyi helkanuorissa esiintymiseen, joten se säilyi kasvun myötä aina ylioppilaaksi tuloon asti, joten kiitos harrastuksen. Maailmalle lähdön jälkeen puvut jäivät minulle ja nyt ensi kerran tänä keväänä kuulin hänen ajattelevan puvun päälle pistämistä. Oitishan minä aloin niitä korjailla, jos vaikka vielä tulisivat käyttöön.
Ihan vaan maallikkona, kertoisitko mitä pukuja kuvissa näkyy. Näitä siun juttuja kun lueskelee, niin tulee ihan itellekin kipinä, josko sitä kansallispukua.. Huonona shoppailijana sitä säästyis monelta juhlavaatteen ostolta, kun olis se kansallispuku kaapissa. Tällekin kesälle olis kahdet juhlat, joissa pukua vois käyttää..
VastaaPoistaMyrkytär, kyllä kyllä :)
VastaaPoistaTässä postauksessa ylimmässä tanssikuvassa on vasemmalta: Sakkolan ja Raudun puku, Munsala, Etelä-Pohjanmaa ja Laatokan Karjala. Meidän tytöillä (ja miulla) on Sysmän ja Luhangan puvut. Miepä koitan muistaa jatkossa laitella pukujen nimiäkin kuviin! Ja mee Puumalaan kattomaan näyttely, siellä on kyllä nimetty puvut ;)
Munsalan puvun olinkin tunnistavinani. Se oli aikoinaan miun suosikki. Ilmeisesti tän siun blogin myötä miun silmät on tuolla kylillä juostessa ruvenut havaitsemaan kansallispukuja. Niitä on yllättävän paljon..
VastaaPoistaHei Soja! Vanhaan postaukseesi tässä kommentoin, toivottavasti kommenttini tavoittaa. Olen hiljoksiin lueskellut blogiasi ensimmäisestä postauksesta alkaen. Mielenkiinnolla ja innolla sukeltaen kansallispukujen ja niiden tekemisen maailmaan. Jostain syystä ainakin näistä vanhemmista blogikirjoituksistasi näkyy puuttuvan hyvin suurelta osin kuvat. Niiden jääminen pois matkasta ei tietysti maailmaa kaada, mutta jos ne olisivat tekstin tukena edelleen, olisi sisältö huomattavasti informatiivisempi.
VastaaPoistaYmmärrän kyllä, jos tällaisen ongelman ratkominen ei ole prioriteeteissasi ensimmäisenä eikä toisenakaan, mutta olisi kiva, jos jossain välissä ennättäisit asiaan paneutua. Luulenpa nimittäin, etten ole ainut henkilö, joka sinun osaamisesi kautta haluaa tulla tutummaksi kansallispukujen kanssa.
Ystävällisin terveisin, leppeää kevättä toivotellen,
"Siikajokilaakson Riitta" ;)
Tavoittihan se, hei vaan! Et ole päässyt urakassasi vielä siihen postaukseen, jossa selviää syy tähän vanhempien postausten kuvattomuuteen. Se johtuu siitä, että edellinen blogialusta lakkasi olemasta, enkä tajunnut, että sieltä jo aiemmin siirretty blogi ei sisältänytkään oikeasti kuvia, vaan linkit niihin, sinne vanhaan alustaan. Olen aina joskus joutessani lisäillyt kuvia näihin vanhempiin juttuihin, mutta se on tosi hidasta ja kuten arvasitkin, ei ihan ekana eikä tokanakaan miun listalla. Pikkuhiljaa :) Toki, jos jonkin postauksen kuvat kiinnostavat erityisesti jostain kiireellisestä syystä, niin jos miulla sattuu olemaan sopivasti aikaa, voin koittaa siihen kuvat etsiä. Ihanaa kevättä siullekin!
Poista