keskiviikko 22. elokuuta 2012

Kansallispukumaailmanjärjestys

Sitä äkkiä luulisi, että kansallispuku on ja pysyy. Se perustuu johonkin vanhaan ja miksikä se vanha nyt enää muuttuisi. Vaan kyllä muuttuu - tai käsitys siitä muuttuu.

Kerroin pari kirjoitusta aiemmin Pohjoismaisesta pukuseminaarista ja miten siellä pää tuulettui tavalla ja toisella. Mie omistan ison läjän kansallispukukirjoja, mutta voin tunnustaa, etten ole kaikkia lukenut kannesta kanteen. Siinä lukemisessa on myös sellainen hassu juttu, että tekstin tulkitsee aina omien luulojensa pohjalta ja ohittaa melkoisen sujuvasti sellaiset kohdat, jotka eivät juuri sillä hetkellä tunnu oleellisilta. Kirjojakin pitää toki lukea myös kriittisesti, ei se, että joku asia on painettu kirjaan tee siitä ikiaikaista ja ainoata totuutta. Mie olen vuosien varrella aina silloin tällöin törmännyt vihjeeseen siitä, että eräs asia kansallispukujen esikuvien osalta olisikin toisella tavalla, kuin yksinkertaistettuna olen ajatellut. Nähtävästi juuri nyt, tuolla Pohjoismaisessa pukuseminaarissa, miun pää oli valmis vastaanottamaan tämän asian. Ja nyt päässäni on suuri kysymysmerkki, joka kutittelee ja vaatii vastausta. Se on ihanaa! Mysteeri! Ratkaistava asia! Jollekin toiselle tämä on itsestään selvä asia ja miulle saa esittää teorioita, mie sitten päätän, hyväksynkö vaiko enkö. Juuri nyt olen kiitollinen, että opettaessani painotan aina, että se mitä sanon, perustuu nykyiseen tietooni ja vuoden päästä saatan opettaa jotain ihan päinvastaista :)

Nimittäin:
Meillä Suomessahan kansallispuvut jaetaan kahteen pääryhmään: Karjalaisiin ja läntisiin pukuihin. Raja menee tuossa nykyisen valtakunnan rajan tuntumassa, koukaten Ruokolahden, Rautjärven ja Joutsenon karjalaiseen pukualueeseen. Lisäksi Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan ortodoksit käyttivät sarafaaneja ja feresejä (ja sitten on Saamen pukua ja muuta, mutta en puhu niistä, kun en tiedä niistä tarpeeksi). Karjalassa asui kahta kansaa: alkuperäisiä äyrämöisiä sekä Savosta päin 1600-luvulta alkaen muuttaneita savakoita. Savakot toivat Karjalaan oman pukeutumisensa. Äyrämöispuvut ovat niitä, joissa on rekko ja rekkopuvussa ei koskaan ole liiviä. Tämän valossa tehdään ryhmä karjalaisia pukuja: äyrämöispuvut Kannakselta ja sarafaanit ja feresit pohjoisempaa. Näissä molemmissa esiintyviä piirteitä ovat runsas väreillä leikittely, kaluunanauhat (kullanväriset brokadinauhat), sorokkapäähine (ortodokseilla), liivittömyys sekä hameen malli: sarafaanialueen suorasarafaani on hyvin pitkälti sama asia kuin Kannaksen hartiushame. Tähän saakka tuttua juttua, eikö?


Sarafaani


Äyrämöispukuja Kannakselta, Sakkolan ja Raudun kansallispuku



Koska Suomi kaikella tapaa on läntisen ja itäisen kulttuurin kohtauspaikka, on loogista ajatella, että äyrämöis- ja sarafaanipukeutuminen tulee idästäpäin ja läntisen Suomen pukeutuminen lännestä. Näin olen pitänyt selvänä ja myös opettanut. Siitä huolimatta, että useammasta lähteestä olen lukenut sivulauseen, että sarafaanipukeutumisen vaikutteita on tullut myös euroopan kautta.

Pohjoismaisessa pukuseminaarissa katselin äimistyneenä Islannin ja Norjan luentoja. Niiden pukeutumisesta löytyy niin paljon yhtäläisyyksiä meidän karjalaisiimme, että kyse ei voi olla sattumasta. Norjassa on paljon päähineitä, jotka muistuttavat karjalaisia ja venäläisiä sarafaanipäähineitä huomattavasti. Pukujen koristeina on kaluunanauhoja ja filigraania (filigraanikoruja ja -nappeja on myös sarafaaneissa). Käytössä on runsaasti hartiushameita. Myös poimutettuja hameita. Kirjontakuviot ovat hyvinkin "karjalaisia". Myös Ruotsissa on jonkin verran saman oloista, mutta saamani käsityksen mukaan huomattavasti vähemmän kuin Norjassa ja ilmeisesti ne mitä on, ovat läheltä Norjan rajaa. Mitä ihmettä?

Norjalaisia kansallispukuja


Norjalaisen kansallispuvun päähine


Filigraanikoru norjalaisessa kansallispuvussa


Norjalaisen tytön hiuslaite


Tanskalaisen (muistaakseni) kansallispuvun päähine



Tässähän ei olisi mitään kummallista muuten, mutta miten ihmeessä sitten tässä on Suomen ja Ruotsin kokoinen reikä välissä, reikä, jossa pukeutuminen on ollut ihan toisenlaista? Paras arvaukseni tässä kohtaa on se, että Norjassa ja meillä Karjalassa pukeutuminen on säilynyt muuttumattomampana kansanpukujen käytön loppuun saakka ja Ruotsissa ja Suomen läntisellä pukualueella on omaksuttu nopeasti uudenlainen, eurooppalainen pukeutuminen. Tässä on vielä monta kysymysmerkkiä ja voin hyvin olla ihan hakoteillä. Jos näin on, niin eikö meillä todella ole missään tallessa tai maalauksessa vinkkiä näistä malleista tai materiaaleista? Vai onko niitä ja ne on tulkittu (tai jätetty tulkitsematta) luulon varassa? Olenko ihan jälkijunassa tämän myllerrykseni kanssa, onko tämä kaikille muille ihan selvä asia?

13 kommenttia:

  1. Amatööri-kansatieteilijä innostuu! Olen miettinyt tuota samaa siitä lähtien kun joskus -99 olin Nordlekissä Stavangerissa. Tutun näköistä oli, mutta kotona Suomessa pukukurssin vetäjä teki selväksi että älähän nyt... Häämatkalla 2001 poikkesimme Ateenaan, Museum of the History of the Greek Costume of the Lyceum Club of Greek Women -nimiseen museoon. Siellä oli erikoisnäyttly Sporadien puvuista. Melkein onnesta itkien tein luonnoksia _niin_ tutun näköisistä hartiushameista, etten todellakaan voi muuta uskoa, kuin että Bysantin perintö se minunkin Sakkolassani havisee! Pitääpä etsiä esiin se luonnoskirja...

    Tässä blogiartikkeli aiheesta, olen Roman K:n kanssa melko samaa mieltä norjalaisista, ruotsalaisista ym. puvuista, mutta Makedonia, Kreikka ja ehkä jopa Venetsia/osa Italiaa on ollut Bysantin hovimuodin vaikutuksen alaista, ja perintö on mielestäni yhteistä.
    http://folkcostume.blogspot.fi/2012/05/sarafan-like-costumes-of-europe.html?showComment=1345620021772#c49705507083968236059

    Katso mitä tahansa Jumalanäidin ikonia, kuinka hänen hihansa ja maforinsa ovat nauhoin kantatut... Kirkkojen raja on ollut myös monen muun asian raja. Tekstiilien lisäksi esim. ruokakulttuurin piirteet noudattavat samaa "kaavaa".

    Tämä puvuntekijä Roman K:n muuten etsii tietoja suomalaisista puvuista. Laitoin vähän linkkejä, mm. tänne. (En edes tiedä mistä heppu kotoisin on mutta aika perillä Euroopan puvuista.)

    VastaaPoista
  2. Helena Hämäläinen22. elokuuta 2012 klo 13.23

    Itseasiassa Ruotsin etelä- ja luulajansaamelaisilla on myös aika paljon samanlaisia piirteitä asuissaan kuin norjalaisilla ja karjalaisilla.
    Minulla on Susanna Jannok Porsbon kirja Samedräkter i Sverige, jota selaamalla näkee kyllä yhtymäkohtia, kuten rekkomainen koristelu alemman vaatekappaleen/valemiehustan rinnassa ja kauluksessa, päähineen muoto, ja syvä v:n muotoinen kaula-aukko,joka minusta on vähän samanoloinen kuin hartiushame, vaikka näissä puvuissa onkin aina pitkät hihat. Ja Ruotsin saamelaiset ovat käyttäneet tinalankakirjontaa koristeluun, jossa on minusta samaa filigraanien ja kaluunanauhojen kanssa.
    Eteläsaamelaisia taitaa nykyisin enää olla hyvin vähän, mutta perinteisesti heitä on elänyt niinkin etelässä kuin Taalainmaalla. näyttääkin siis siltä, että näissä pukupiirteissä on ehkä vain Itämeren rannikon kiertävä tyhjä kohta.
    Netistä tuntuu löytyvän todella huonosti kuvia etelä-saamelaisten puvuista, mutta tästä näkee miehustan ja päähineen http://www.samer.se/1207 ja tässä moderni esimerkki(aika perinteisellä tyylillä kuitenkin) tinalankakirjonnasta jota on käytetty noissa "rekoissa" ainakin Samedräkter i Sverige kirjan kuvien mukaan http://www.joensuunseudunkansalaisopisto.fi/mod/resource/view.php?id=3238
    Tinalankapunonta sen sijaan on nykyisin hyvin suosittua, mutta en tiedä kuinka paljon sitä perinteisesti on käytetty http://tennbroderi.se/

    VastaaPoista
  3. No todella, Katarna! Kiitos linkistä ja ajatuksistasi! Entä tämä Suomen läntisen pukualueen reikä?

    VastaaPoista
  4. Oi kun mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää. Jään seuraamaan keskustelua.

    VastaaPoista
  5. Ööh, tuota, Läntisen Suomen pukualueen reikä tulee tietinkin pikimmiten paikata...
    * juoksee ompelemaan lisää sarafaaneja *


    Mun puolesta ne Ruotsin ja Norjan puvut voi olla niiden ihan omaa keksintöä. Ei oo niin någånuukaa. Jotenkin osasta tulee mieleen että hame on sittenkin kasvanut kiini lyhyeen liiviin, vaikka vaikutelma on eri. Taidan tedustella asiaa taalainmaalaiselta puvuntekijä-nettitutulta...

    VastaaPoista
  6. Heheh, Katarna :) No oikein kivoja ovat nuo läntisen Suomen puvutkin, tahtoisin vain vimmatusti selvittää, miksi siellä ei ole kaluunanauhoja, filigraaneja, brokadeja jne. Sinänsähän tuollaista "empirelinjaa" on kyllä... Ovatko suomalaiset kuitenkin olleet mahdottoman edistyksellisiä vai johtuuko tämäkin jotenkin luterilaisen kirkon ylellisyysasetuksista: ne kielsivät silkit ja muut krumeluurit ja sitten kun niistä vapauduttiin, silkit palasivat, mutta brokadit ja muut kullankimallus eivät?

    VastaaPoista
  7. Ylelisyysasetukset on varmaan iso syy. Sitten jonkinlainen "kansanluonne", arvostukset, uskonto ja kirkoliset asenteet yleensäkin? Herätysliikkeet? Siirtokarjalainen identtiteetti -tutkimuksesta muistan lukeneeni että vielä 40-luvulla karjalaisnaiset eroittuivat paikkakuntalaisista värikkäillä vaatteilla.

    Yksi syy on ehkä ollut saatavuus? Jos laukkukauppias tietää, että glitteriä ei osteta, niin ei se kanna sitä Luvialle saakka turhan takia...

    PS. Mun mutu olis että empirelinja on yks asia ja sarafaani ihan toinen? Mitä mieltä sie oot?

    VastaaPoista
  8. Juu!
    Empire-linjalla tarkoitin lähinnä sitä, että "katkaisukohta" on tuossa heti rinnan alla tai jopa päällä - vyön paikka jne. Mutta sekin on vähän tuollainen häilyvä käsite...

    VastaaPoista
  9. Hei, tuo Sakkolan painokangasessu... Nyt meni mielenrauha. Kerros hiukan lisää.

    VastaaPoista
  10. Katarna, mitäs kertois? ;)
    Kaksi kuvaa kertoo enemmän kuin kaksituhatta sanaa, vai?
    S.A. Keinäsen maalaus sakkolalaisesta vaimosta: http://soja.kuvat.fi/kuvat/foorumi2/SA%20Kein%C3%A4nen%20Sakkola%201873.jpg/_small.jpg
    Kansallismuseon perusnäyttelyn sakkolalainen pukukokonaisuus:
    http://soja.kuvat.fi/kuvat/foorumi2/IMGP0935.JPG/_smaller.jpg

    VastaaPoista
  11. Kansallismuseon kangasessu on tuttu. En vain ollut ihan varma voiko sellaisen tehdä, kun ei oo ohjeita. Mutta nyt jopa tiedän, mistä tuota Rättviks-kattun´ia saattaa saada...

    VastaaPoista
  12. Mututuntumalla heittäisin oman ajatukseni tuohon idän ja lännen väliseen eroon. Paljon riippuu siitä, millainen kasvuseutu ja perinne meillä jokaisella on. Itä- ja Länsi-Suomessa kulttuuri on ollut erilaista ihan isovanhempiimme saakka - sotien jälkeenkin käyttäytymistavat erosivat melkoisesti.

    Perusteluna:
    Isäni ja mummoni ovat tulleet härkävaunussa Kurkijoelta. Tämä karjalainen Siiri-mummoni oli aina kaiken korean perään, kietoi käätylöitä (ihan siis rihkamaa, helyjä) kaulaansa ja pukeutui kirkasvärisiin vaatteisiin. Hän rakasti aina haastelemista, puhumista ja laulamista, tanssi paljon ja koristeli myös kotinsa kaikella kimalluksella.
    Saman ikäinen anoppini Elmi taas pukeutui aina tummiin vaatteisiin ja tuumi "ei pirä koreilla". Hän oli syntynyt pohjanmaalla ja omaksunut vallalla olleen (körttiläisen? luterilaisen? lestadiolaisen?) minimalistisen ja koreilemattoman pukeutumisen. Laulaa ei saanut, eikä muutenkaan herättää huomiota levottomalla käytöksellä.

    Kun isäni ja mummoni ensimmäisellä evakkoreissulla päätyivät pohjanmaalle (eivät anoppilaani, vaan n. 100 km pohjoisemmaksi, pohjanmaalle kumminkin) paikalliset olivat opastaneet evakoita, että pitäisi elää tasaisemmin ja olla koreilematta. Toisella evakkoreissulla mummo tiesi jo kieltäytyä paikasta pohjanmaalla ja jäi junasta Kotkassa. Siellä sai koreilla ihan rauhassa.

    VastaaPoista

Kommentti! Ihanaa!