Kerroin pari kirjoitusta aiemmin Pohjoismaisesta pukuseminaarista ja miten siellä pää tuulettui tavalla ja toisella. Mie omistan ison läjän kansallispukukirjoja, mutta voin tunnustaa, etten ole kaikkia lukenut kannesta kanteen. Siinä lukemisessa on myös sellainen hassu juttu, että tekstin tulkitsee aina omien luulojensa pohjalta ja ohittaa melkoisen sujuvasti sellaiset kohdat, jotka eivät juuri sillä hetkellä tunnu oleellisilta. Kirjojakin pitää toki lukea myös kriittisesti, ei se, että joku asia on painettu kirjaan tee siitä ikiaikaista ja ainoata totuutta. Mie olen vuosien varrella aina silloin tällöin törmännyt vihjeeseen siitä, että eräs asia kansallispukujen esikuvien osalta olisikin toisella tavalla, kuin yksinkertaistettuna olen ajatellut. Nähtävästi juuri nyt, tuolla Pohjoismaisessa pukuseminaarissa, miun pää oli valmis vastaanottamaan tämän asian. Ja nyt päässäni on suuri kysymysmerkki, joka kutittelee ja vaatii vastausta. Se on ihanaa! Mysteeri! Ratkaistava asia! Jollekin toiselle tämä on itsestään selvä asia ja miulle saa esittää teorioita, mie sitten päätän, hyväksynkö vaiko enkö. Juuri nyt olen kiitollinen, että opettaessani painotan aina, että se mitä sanon, perustuu nykyiseen tietooni ja vuoden päästä saatan opettaa jotain ihan päinvastaista :)
Nimittäin:
Meillä Suomessahan kansallispuvut jaetaan kahteen pääryhmään: Karjalaisiin ja läntisiin pukuihin. Raja menee tuossa nykyisen valtakunnan rajan tuntumassa, koukaten Ruokolahden, Rautjärven ja Joutsenon karjalaiseen pukualueeseen. Lisäksi Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan ortodoksit käyttivät sarafaaneja ja feresejä (ja sitten on Saamen pukua ja muuta, mutta en puhu niistä, kun en tiedä niistä tarpeeksi). Karjalassa asui kahta kansaa: alkuperäisiä äyrämöisiä sekä Savosta päin 1600-luvulta alkaen muuttaneita savakoita. Savakot toivat Karjalaan oman pukeutumisensa. Äyrämöispuvut ovat niitä, joissa on rekko ja rekkopuvussa ei koskaan ole liiviä. Tämän valossa tehdään ryhmä karjalaisia pukuja: äyrämöispuvut Kannakselta ja sarafaanit ja feresit pohjoisempaa. Näissä molemmissa esiintyviä piirteitä ovat runsas väreillä leikittely, kaluunanauhat (kullanväriset brokadinauhat), sorokkapäähine (ortodokseilla), liivittömyys sekä hameen malli: sarafaanialueen suorasarafaani on hyvin pitkälti sama asia kuin Kannaksen hartiushame. Tähän saakka tuttua juttua, eikö?
Sarafaani
Äyrämöispukuja Kannakselta, Sakkolan ja Raudun kansallispuku
Koska Suomi kaikella tapaa on läntisen ja itäisen kulttuurin kohtauspaikka, on loogista ajatella, että äyrämöis- ja sarafaanipukeutuminen tulee idästäpäin ja läntisen Suomen pukeutuminen lännestä. Näin olen pitänyt selvänä ja myös opettanut. Siitä huolimatta, että useammasta lähteestä olen lukenut sivulauseen, että sarafaanipukeutumisen vaikutteita on tullut myös euroopan kautta.
Pohjoismaisessa pukuseminaarissa katselin äimistyneenä Islannin ja Norjan luentoja. Niiden pukeutumisesta löytyy niin paljon yhtäläisyyksiä meidän karjalaisiimme, että kyse ei voi olla sattumasta. Norjassa on paljon päähineitä, jotka muistuttavat karjalaisia ja venäläisiä sarafaanipäähineitä huomattavasti. Pukujen koristeina on kaluunanauhoja ja filigraania (filigraanikoruja ja -nappeja on myös sarafaaneissa). Käytössä on runsaasti hartiushameita. Myös poimutettuja hameita. Kirjontakuviot ovat hyvinkin "karjalaisia". Myös Ruotsissa on jonkin verran saman oloista, mutta saamani käsityksen mukaan huomattavasti vähemmän kuin Norjassa ja ilmeisesti ne mitä on, ovat läheltä Norjan rajaa. Mitä ihmettä?
Norjalaisen kansallispuvun päähine
Filigraanikoru norjalaisessa kansallispuvussa
Tanskalaisen (muistaakseni) kansallispuvun päähine
Tässähän ei olisi mitään kummallista muuten, mutta miten ihmeessä sitten tässä on Suomen ja Ruotsin kokoinen reikä välissä, reikä, jossa pukeutuminen on ollut ihan toisenlaista? Paras arvaukseni tässä kohtaa on se, että Norjassa ja meillä Karjalassa pukeutuminen on säilynyt muuttumattomampana kansanpukujen käytön loppuun saakka ja Ruotsissa ja Suomen läntisellä pukualueella on omaksuttu nopeasti uudenlainen, eurooppalainen pukeutuminen. Tässä on vielä monta kysymysmerkkiä ja voin hyvin olla ihan hakoteillä. Jos näin on, niin eikö meillä todella ole missään tallessa tai maalauksessa vinkkiä näistä malleista tai materiaaleista? Vai onko niitä ja ne on tulkittu (tai jätetty tulkitsematta) luulon varassa? Olenko ihan jälkijunassa tämän myllerrykseni kanssa, onko tämä kaikille muille ihan selvä asia?