tiistai 6. lokakuuta 2020

Ikaalisten naisen tarkistettu kansallispuku

 Ikaalisten naisen tarkistettu kansallispuku julkistettiin 3.10.2020 Suomen käsityön museolla Kansallispuvun juhlapäivän yhteydessä.

Pukuhanke on kestänyt ihan kaikkiaan 5 vuotta ja mie olen ollut siinä mukana reilut 2 vuotta. Vuonna 2018 miulta ja muilta tekijöiltä pyydettiin tarjousta mallipukujen valmistuksesta ja silloin pääsimme tapaamaan esikuvia, jotka on tallennettu Kansallismuseoon.

Pukuhankkeen tilaajayhteisö on Ikaalinen-Seura yhteistyössä Ikaalisten Kalevalaisten Naisten kanssa. Tätä, kuten kaikkia pukuhankkeita, johtaa Suomen kansallispukukeskus ja sen kansallispukukonsultti Taina Kangas. Kansallispukuamanuenssi Marja Liisa Väisänen on aina mukana hankkeissa myös järjestämässä, kuvaamassa ja hoitamassa yleisiä käytännön asioita. Tainan napakassa otteessa ja Marja Liisan hellässä huomassa hankkeet edistyvät ja puvuista tulee priimaa.

Ikaalinen-Seura Helena Pesosen johdolla on tehnyt upeaa työtä pukuhankkeen parissa. He tekivät hankkeeseen liittyen videon, järjestivät koulutuksia, joissa tutustuttiin puvun osiin ja kokeiltiin valmistuksen yksityiskohtia. Yksi koulutus on vielä tulossa marraskuussa. Pukua on myös pidetty esillä koko hankkeen ajan sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #Ikaalistenkomearaitainen ja #Ikaalistenpukutarkistus. Tässä hankkeessa on ollut vahva ja selkeä sävel ja sitä kautta mukavaa olla mukana.

Jos haluat lisää tietoa siitä, mikä ihmeen tarkistus, niin lue tämä.

Esikuvien tapaaminen on aina ihanaa. 

Röijyn kangas on ripsimäiseksi kudottua palttinaa. Samaa flammulankaa on käytetty kahdella tapaa. Loimi on puuvillaa ja kude kertaamatonta karstavillaa. Edessä on erikoinen, vino kappale. 

Punainen liivi on ripsimäiseksi kudottua palttinaa. Kapeat flammuraidat tuovat kankaaseen eloa. Se on lyhyt ja vähän tuollainen "pienemmän ihmisen vaate". 

Hame on ihanan rouheaa parkkumia. Esiliinan alle jäävä osuus on kudottu erilaiseksi kuin muu hame.

Koristeellisen paidan 8 mm leveässä rannekkeessa on nirkot, 2 tikkipistoriviä ja ronkkausraita.

Koristeellisen paidan kauluksen päät on edessä yhdistetty ommellulla pitsillä.


Taskuun on käytetty käsinkudottuja kankaita ja se sidotaan vyölle pirtanauhalla.

Yksinkertaisempi paita on juuri sitä: yksinkertaisempi. Se sopii erityisesti röijyn alle, mutta sitä saa toki pitää myös liivien kanssa.

Vihreän liivin kangas on rouheaa parkkumia, jossa on flammuraitoja. Körtit ovat terhakkaat. Liivissä on edessä erikoinen, vino kappale, samantapainen kuin röijyssäkin.

Esiliinakangas on pellavaloimeen puuvillalla kudottu ja siinäkin on flammuraitoja.

Tykkimyssy on mustalla, palttinasidoksisella silkillä päällystetty. Kirjonnan värit ovat jo kadonneet, mutta sama myssy on aiemmin toteutettu Kankaanpään kansallispukuun ja värit otettiin sen ohjeesta. Kuvat siltä ajalta ja nyt todistavat erinomaisesti, miten jopa optimaalisissa oloissa säilytetyt esineet hiljalleen katoavat itsekseen. Erityisesti silkki.


Pukuhankkeessa valmistetaan kaksi mallipukua. Toinen menee Suomen kansallispukukeskukselleja toinen tilaajayhteisölle. Meitä tekijöitä on tässä hankkeessa ollut mukana neljä.

Julkistustilaisuus Suomen kansallispukukeskuksessa 3.10.2020. Eturivissä vasemmalla mallipuku kahdella mallilla, keskellä kansallispukukonsultti Taina Kangas ja oikealla kaksi puvun aiempaa versiota. Laitimmaisena oikealla on Helena Pesonen, joka toimi hankevastaavana. Takarivissä vasemmalta mie, Tiina Lajunen, Minna Koskinen ja Ville Maahinen.
Kuva: Inga Pihlhjerta

Ville Maahinen Kurkipellon pajalta teki pukuun kaksi levyriipusta. Me emme tavanneet hankkeen aikana, valitettavasti, vaikka muiden tekijöiden kanssa olimme yhteyksissä. Levyriipukset ovat upeat ja onneksi saatiin Ville kuitenkin julkistukseen.

Ikaalisten levyriipukset. Tekijä: Ville Maahinen. Kuva: Hannele Maahinen.
Kuva on otettu Keski-Suomen tarkistamattoman puvun hameen päällä.


Tiina Lajunen Lajulan kangastuvalta kutoi parkkumit eli vihreät liivikankaat ja hamekankaat sekä essukankaan. Tiina on myös erikoistunut värjäyksiin ja sitä urakkaa hänellä tässä hankkeessa riittikin. Tiina sitoi kaikki flammut ja värjäsi ne, sekä kaikki puvun kankaisiin tarvittavat, lankakartoista puuttuvat sävyt. Tiinan sitomia flammuja oli ilo kutoa, ne ovat täsmällisiä, mikä helpottaa kutojaa suunnattomasti. Tiina myös teki valtavasti työtä esiliinakankaan flammujen kanssa ja haastavan esiliinakankaan kudonnan kanssa ja onnistui vaikeuksien jälkeen loistavasti. Sanoin Tiinalle julkistamistilaisuudessa, että tämä lienee se tämän alan korkeakoulu, nämä "oppirahat" siis ja opintotuki on lähinnä henkistä tukea kollegoilta. 

Taustalla esikuvahame, etualalla Tiinan kutomaa kokeilua.


Minna Koskinen ompeli hameet, esiliinat, liivit, röijyt ja taskut sekä kutoi taskujen nauhat. Siinä on ollut iso urakka, sillä liivien ja röijyjen kankaat ovat ompelijalle haastavia, vaatteisiin tulee paksuja saumoja, joissa sormet ovat kovilla, oikean istuvuuden hakeminen vaatteisiin ei ole ihan yksinkertainen asia, nappien teko on ongelmallista kankaan purkautuvuuden takia ja aikatauluasioiden vuoksi Minna joutui tekemään viimeisellä viikolla loputtoman pitkiä päiviä. Haasteista huolimatta Minna onnistui upeasti ja kaikki oli valmista silloin kun piti.

Minna pukee mallia julkistukseen.

Mie sain kutoa röijykankaat ja punaiset liivikankaat, ommella kaikki paidat ja valmistaa tykkimyssyt. Lisäksi mie teen vielä ohjeet ja kaavasarjat pukuun. Sitä urakkaa olen aloitellut kyllä, mutta sen voi kunnolla aloittaa sitten, kun puku on hyväksytty Kansallispukuraadissa. Se tehdään yleensä ennen julkistamista, mutta korona on sotkenut näitäkin aikatauluja ja tuonut oman haasteensa koko pukuhankkeelle, joten siksi tällä kertaa näin.




Mie pääsin tekemään lemppariasiaani eli ronkkausta.




Tykkimyssyissä on ihan oma pohja ja erikoisuutena palttinasidoksisen silkin lisäksi se, että takaosan laskokset kääntyvät keskelle päin.


Punaisten liivien kangas.




Röijyjen kangas

Koristeellisen paidan kauluksen päitä yhdistää ommeltu pitsi.

Yksinkertaisempi paita on hillitty, mutta lumoava. Pääntie on hyvin kauniin muotoinen.

Tykkivaihtoehdot ovat frimodiglai ja ostotylli. Tässä tärkkäystä.

Tykit kuivumassa muotoon.

Nyssäköiden kanssa Vantaalla kokoelmakeskuksella, Tiina ja mie.




Röijyprotojen sovitusta. Tätä hommaa on luvassa vielä paljon, kun sarjon kaavat. 
Kuva: Minna Koskinen.


Vaikka näitä pyöritellään, tehdään, työstetään, vertaillaan ja ahkeroidaan, niin me kaikki näemme valmiin kokonaisuuden oikeastaan vasta julkistamistilaisuudessa. Ja upealtahan se jälleen näyttää! Paitsi nämä pimeät kuvat...











Ikaalisten naisen tarkistetussa kansallispuvussa on siis 2 paitaa, hame, esiliina, tasku (jonka voi tehdä valitsemistaan puvun liivi- ja röijykangastilkuista), 2 liiviä, röijy, tykkimyssy ja kaksi tykkiä. Puvun kanssa voi käyttää silkkihuivia. Eli se voi näyttää monenlaiselta, ihanaa!

Tässä on Ikaalisten puvun eriaikaisia versioita ja myös Ikaalisten miehen puku. Saataisiinkohan sekin tarkistettua?


Kansallispuvun juhlapäivä ja Ikaalisten puvun julkistamistilaisuus striimattiin, minkä toivon olevan pysyväksi jäävä tapa. Striimauksen voi katsoa tuolla, ohjelma alkaa vasta kohdasta 32:30.

Miun osalta homma jatkuu siis puvun ohjeiden ja kaavojen teolla. Olen onnellinen ja kiitollinen, että olen saanut olla mukana tässä hankkeessa. Kiitos Ikaalinen-Seuralle luottamuksesta ja hyvin hoidetusta hankkeen läpiviennistä. Kiitos Taina Kankaalle ohjauksesta ja yhteistyöstä ja tätähän me vielä jatkamme ohjeiden ja kaavojen osalta, sillä Taina on niiden tekemisen mestari. Lämmin kiitos rakkaille kollegoille ja ystäville Tiinalle, Minnalle ja Villelle. Kanssanne on ilo tehdä töitä ja jakaa onnistumiset ja takkuamiset, toisiamme tsempaten ja autellen.

maanantai 7. syyskuuta 2020

Sori!

 Lupasin, että kirjoitan tänään yrittäjän päivästä, kuten aiempinakin vuosina. Nyt kävi kuitenkin niin, että olen sairaslomalla,, joten katsotaan tuonnempana.


tiistai 28. huhtikuuta 2020

Kansallispuku - Folkdräkt -ryhmä täyttää 10 vuotta!

Miun perustama Facebookin Kansallispuku - Folkdräkt -ryhmä täyttää 10 vuotta 2.5.2020!

Mie olen ollut vähän alamaissa - tai no, miulla todettiin vakava masennus - koko talven ja kevään. Nyt alkaa olla taas parempi ja virtaa riittää. Havahduin näihin 10-vuotissynttäreihin vähän viimetipassa, mutta silti olemme porukalla saaneet aikaiseksi aivan valtavan upean tapahtuman!

Juhlimme tietenkin siellä ryhmässä. Juhlimme huolella, 4 päivää, keskiviikosta lauantaihin. Ohjelmassa on kansallispukumessut, jossa on 30 näytteilleasettajaa, työnäytöksiä, luentoja, haastatteluja, koko ryhmän yhteisiä videotreffejä, asiantuntijakeskusteluja, arvontaa ja kansallispukuisten Pass the brush -haastevideoiden ensi-ilta.

Mie tehnyt tässä ihan aamusta iltaan hommia sen tapahtuman eteen ja se tuntuu hyvältä. Vielä paremmalta tuntuu se, ettei miun suinkaan tarvitse pakertaa sitä yksin. Upea joukko huippuosaajia on ilmoittautunut antamaan tapahtumalle työpanoksensa ja myös tehnyt sen. Mie olen jatkuvasti tippa silmässä liikutuksesta, kun ihmiset tekevät aatteen palosta töitä yhteiseksi hyväksi. Tapahtumasta tulee järjettömän upea, eikä mitään sellaista ole koskaan aiemmin nähty!

Onkohan kaikilla muillakin tapahtumaa puuhaavilla tällainen nykyaikainen ja
professionaali tehtävienhallintasovellus käytössä?


Haluankin kiittää jo tässä kohtaa ihan jokaista, joka on tämän eteen ahkeroinut. Jokaista, joka on ilmoittautunut näytteilleasettajaksi. Jokaista, joka on suostunut asiantuntijakeskusteluun tai haastateltavaksi. Jokaista, joka on vienyt eteenpäin tietoa tapahtumasta. Jokaista, joka on tykännyt ja kommentoinut tapahtuman mainoksia. Ja tietysti joka ikistä Kansallispuku - Folkdräkt -ryhmän jäsentä, sillä juuri teidän - meidän - ansiostanne ryhmä on kirkkaasti Facebookin paras ryhmä ja pysynyt ilontäyteisenä yhteisönä jo 10 vuotta! Kiitos myös ylläpitotovereille. Olemme olleet välillä tiukoissa paikoissa, mutta olemme säilyttäneet reilun otteen ja useimmiten sammuttaneet potentiaaliset palot jo kytemisvaiheessa.

Haluan erikseen mainita vielä muutaman upean tyypin, joiden panos tapahtumassa on merkittävä:

Kirsi Jaakkola, joka on meidän Zoom-gurumme. Hän hoitelee alustat haastatteluille, asiantuntijakeskusteluille ja treffeille. Hän tekee jo ennen tapahtumaa suuren työn opastaen meidät läpi tämän digiloikan, turvallisesti videokokousten maailmaan. Myös Helene Lindfors värvättiin näihin hommiin.
Erittäin lämpimät kiitokset myös HAMKille, joka tarjoaa "messuauditorion" Zoomissa käyttöömme!

Jessica Pohjola teki tapahtumalle ulkoasun. Eikä mitä tahansa ulkoasua, vaan niin järjettömän hienon, että olen ihan vetelänä sen edessä! Kun Jessica kysyi toiveita, sanoin, että luotan hänen ammattitaitoonsa, enkä halua rajoittaa sitä omalla fakkiutuneella näkemykselläni. Ja hyvä niin, sillä en olisi ikinä ymmärtänyt pyytää tuollaista ja se on ihan täydellinen! Lisäksi Jessica on uskomattoman kärsivällisesti tehnyt meille hirmuisen määrän variaatioita ja joutunee vielä tekemään lisääkin.

Sari Taponen on ottanut hoitaakseen aikataulun. Se onkin mielenkiintoinen palapeli ja tätä jännitin eniten, että pystynkö pitämään näppini erossa tämän hoitamisesta. Sari onneksi on osoittanut niin ammattimaisia otteita, ettei minua huoleta yhtään.

Katja Ehrola on luvannut toimia haastattelujen ja asiantuntijakeskusteluiden "järjen äänenä", haastattelijana ja puheen ohjailijana. Valmisteluvaiheessa se vaatii keskustelijoiden ja haastateltavien kanssa keskustelua, opastusta, teemojen ja kysymysten pohtimista ja jakamista ja luultavasti paljon muuta, mitä mie en edes hoksaa.

Jenni Koskinen on ahkeroinut monessa kohdassa laatimassa kysymyksiä ja teemoja, kyseenalaistamassa ja keskustelemassa.

Hannele Rusila on meidän listamaakari. Hän otti vastuulleen mediatiedotteen viimeistelyn ja lähettämisen ja kokosi listan näytteilleasettajista.

Mari Solja nappasi arvontahommat haltuun ja hoitelee sitä varmalla otteella.

Jenni Kemppainen tekee hiki päässä Pass the brush -videoiden koosteita ja niistä tulee upeita!

Työnäytöksiä ovat ahkeroineet näytteilleasettajista ainakin Lajulan kangastuvan Tiina Lajunen, Bragen Maria Lindén ja Suomen perinnetekstiileiden Jenni Österman, Suomalaisen kansantanssin ystävien Sanna-Maaria Tornivaara, Ommelpuun Sari Taponen, Marisolin Mari Solja ja Muinaispaja Kiertelevän ketun Nana Åsten sekä Katja Ehrola, Meri Kortteenpohja ja Milla Sinivuori-Hakanen.

Älköön kukaan pahastuko, jos jäi mainitsematta tässä ja kokee tehneensä paljon duunia. Miun päässä ei nyt ihan kaikki hommat pysy, mutta ihan satavarmasti arvostan jokaisen panosta, oli se sitten pienempi ja suurempi, sillä ryhmätyöt ovat sellaisia, että parhaimpaan päästään, kun jokainen saa tehdä sitä, missä on hyvä ja juuri sen verran, kuin huvittaa ja elämäntilanne antaa myöten.

Miulla on sellainen kutina, että tämä ei jää viimeisiksi kansallispukumessuiksi. Mitä sie luulet?



torstai 5. syyskuuta 2019

Yrittäjän päivä 2019

Hyvää yrittäjän päivää!

Vuodesta 2012 alkaen mie olen kirjoittanut Yrittäjän päivästä blogiin. En tiedä ehdinkö kirjoittaa tänään, mutta katsotaan, miten käy.

01.03 saan alihankintana tekemäni paidan valmiiksi. Olen tehnyt 17 tunnin työpäivän, sillä tämä nyt vaan on saatava eteenpäin. Yleensä vältän tällaisia kiireitä aikatauluttamalla hommat paremmin, mutta otin tämän vähän optimistisesti tähän väliin. Olen tehnyt paitaa kaikissa mahdollisissa väleissä muutaman viikon ja sen piti olla valmis jo viime viikolla. No, nyt se on. Kuuntelin äänikirjana Auschwitzin tatuoijaa. On kyllä hyvä kirja ja hyvän kirjan avulla jaksaa paljon. Viimeiseksi pesin sen ja ripustin pesuhuoneeseen kuivumaan. Viritin tuulettimen viereen, että se varmasti kuivuu aamuksi. Syön iltapalaa ja menen suihkuun. Kirjoitan vielä kuopukselle lapun, ettei herätä minua ja toivottelen mukavaa koulupäivää.

01.30 viimein sängyssä. Olen todella väsynyt, mutta uni karkailee.

8.37 herään. Kurkkaan kelloa ja painan silmät kiinni. Toivon, että saan unta vielä hetkeksi. En saa. Kelaan päivän tehtäviä tunnin verran ja luovutan.

9.44 nousen ylös, käyn laittamassa kahvin tippumaan ja tsekkaamassa paidan pesuhuoneessa. Se on kuiva, jee! Sumutan sen suihkupullolla kosteaksi ja sullon muovipussiin, että kosteus imeytyy kuituihin ja tasaantuu. Paita on pellavaa ja sen silittäminen helpottuu huomattavasti pienillä kikoilla. Jos yrittää silittää pesun jäljiltä osittain kuivunutta paitaa, tulee ongelma paksujen kohtien kuten saumojen ja päärmeiden kanssa, kun ne jemmailevat kosteutta ja levittävät sitä viereensä kankaaseen. Siksi tämä operaatio.
Menen aamupesulle.

10.06 Istahdan aamupalan kanssa tietokoneelle. Laitan kuopukselle viestin, että muistaa järjestää itselleen kyydin tanhusta kotiin. Meillä on Virta-opiston opekokous ja Mies on työreissussa. Ehdin viedä, mutten hakea. Omat harkatkin jäävät kokouksen vuoksi väliin ja se harmittaa.
Kroppa on tukossa ja jumissa ja pää enteilee migreeniä. Otan lääkettä ja toivon parasta. Onneksi tänään on aika liikkuvia hommia, täytyy muistaa heilutella kroppaa.

Tänään on vähän "ripalepäivä". Huomenna ja lauantaina opetan Jyväskylässä Kansallispukukeskuksella huntujuttuja Kansallispukujen valmistaja- ja ohjaajakoulutuksessa. Tänään pitää
- pakata koulutustusta varten ja katsoa matskut kuntoon
- silittää se paita ja viedä postiin, sitä ennen selvittää, laitetaanko pakettiin yksi toinenkin juttu
- olla yhteyksissä koululle, johon miun opiston Kansallispuku-kurssi siirtyy ja yrittää saada tietoteknisiä juttuja ja avaimen saantia selville. Koulu on ihan uusi ja kaikki vähän levällään, joten homma ei oikein etene.
- jos suinkin ehdin, etsiä ja laittaa pötköön FolkJam-tunnin musiikit, että pystyn mielikuvatreenaamaan sitä autossa ajomatkoilla. Onneksi suurin osa on jo mietitty.
- en muista, mitä muuta, mutta kai se täst

10.44 luin sähköpostit, vastasin niihin, joihin piti ja tulostin kuitin yhteen tilaukseen, jonka vien mennessäni Jyväskylään.
Tajusin, että listasta puuttuu, että täytyy
- laittaa alulle Kivennavan huntu esittelyä varten

Mitähän muuta siitä vielä puuttuu... Aamupala on nautiskeltu, lähden pajalle valmistautumaan kurssiin.

12.28 Haalin pajalla vähän kamoja kasalle ja panostelin Kivennavan hunnun aihion. Yksi kaveri muinaisuudesta alkoi jutella messengerissä ja naputtelin toisella kädellä hänelle viestejä. Hauskaa! Jätin hunnun kuivumaan ja tulin syömään. Eineksiä, eikä ees kovin hyvää. Mie laihdutan Painonvartijoiden pisteillä. Laihdutin vuonna 2004 niillä 20 kg ja systeemi on selkärangassa. Kilot pysyivät pitkään poissa ja sitten pitkään maltillisina, mutta nyt on mennyt ihan överiksi. Ei ole hyvä olla, enkä mahdu vaatteisiin. Kun koulut alkoivat, sain pään viimein siihen asentoon, että pisteiden lasku alkoi. Ja hyvin sujuu. En ole varma painotilanteesta, mutta ei sitä ole ainakaan lisää tullut. Syödessä tsekkailen sähköpostit ja selaan, mitä Facebookista löytyy.

Kivennavan hunnun aihio tekeillä.


12.59 kupu täynnä ja tärkeimmät tietokonehommat ja vähän vähemmän tärkeitäkin hoidettu. Päänsärky meinaa yltyä lääkkeestä huolimatta. Täytynee koittaa burana+panadol -coctailia. Siinä vaan keikutaan mahasäryn ja päänsäryn välisellä ohuella säikeellä.
Menen pajalle silittämään paitaa ja huomiseksi yhtä kangasta huntukokeilua varten. Taidan samalla jatkaa Auschwitzin tatuoijan kuuntelua.

15.09 Huh. Silitin paidan ja huntukankaan. Kuvasin paitaa ja yhtä essukangasta, joka lähti samaan pakettiin. Aloitin maanantaina Saimaan kameraseuran kurssilla ja opin pikkuisen valotuksesta. Todella siisti fiilis alkaa tajuta sitä. Koitin noudattaa oppeja, kun kuvasin näitä ja ehkä niistä jo tuli aavistuksen parempia. Kaaaaaukana hyvistä kuvista ollaan vielä, mutta enempi nämä ovatkin sellaista dokumentaatiota kuin erityisen hyviä kuvia. Mutta eihän se haittaisi, jos olisivat kumpaakin. Pakkasin essukankaan ja paidan ja olikin jo kiire. Olin Postilla samaan aikaan kuin lähetyksiä hakeva kuski. Paketti ehti kyytiin. Samaan aikaan kilahti ilmoitus saapuneista tulostinväreistä ja nappasin ne mukaan. Tytär ehti tulla kotiin, ennenkuin lähdin postiin ja pyysin häntä keittämään kahvit. Söin banaanin ja nyt istun kahvilla. Väsymys tykyttää silmien takana, mutta päänsärky on valunut vatsaan. Äh. Juon varovasti vähän kahvia ja toivon, että joku balanssi löytyy.

16.29 Kahvia juodessa keräsin huomista huntukurssia varten kuvat ja ohjeet tikulle. Kävin pakkaamassa toivottavasti kaiken tarvittavan. Esikoinen kipaisi kaupassa, koska jääkaapissa ei ole mitään syötävää. Teimme jokainen itsellemme munakkaan. Nyt istahdin sitä syömään. Aikaa 7 minuuttia, sitten täytyy lähteä viemään kuopus tanhuun ja jatkaa siitä itse opekokoukseen. Kaikki muu taisi tulla tehdyksi, paitsi ne FolkJamin musiikit tikulle. Saa nähdä, jaksanko illalla vai jääkö se sunnuntaihin.
... ai niin, pitää muistaa illalla maksaa laskuja.

20.40 tulin opekokouksesta. Nappasin opistolta mukaan silitysraudan ja laudan, jotka vien uudelle koululle ensi viikolla. Kannoin ne pajalle ja sieltä huomenna alkavan huntukurssin tavarat autoon. Muistin vielä lisätä tavaroihin maksupäätteen ja vaihtorahat. Saas nähdä, mitä puuttuu, nyt ei tunnu pää toimivan kunnolla. Laittelin iltapalan ja maksoin vinon pinon laskuja. Kävin avaamassa saunasta kannen - meillä on aina valmis kiuas - ja istahdin kirjoittamaan tämän raportin loppuun.
Nyt en kyllä jaksa enää alkaa kerätä niitä FolkJam-musiikkeja. Se jää sunnuntaille. Ensi viikolla täytyy sitten treenata ahkerasti tuntia varten. Onneksi olen ajatustyötä sen eteen tehnyt jo pitkään, joten se on hyvällä mallilla. Ehkä sitten suunnittelen jotain muita työjuttuja ajaessa tai sitten vaan huilailen päätä. Nappaan Lajulan kangastuvan Tiinan mukaan Mikkelistä, joten puolet matkasta menee varmaan pälättäessä. Otin kamerankin mukaan, jos vaikka vahingossa iltasella huvittaa tehdä sitä valokuvaustehtävää. Jos ei, niin sunnuntaina sitten sekin.

Tänään yrittäjän päivä oli tällainen. Mie lähen nyt saunaan ja petiin. Aamulla soi kello 6.20 ja  yrittäjä lähtee kohti Jyväskylää 6.45 bensa-aseman kautta. Kiitos seurasta ja hyvää loppuviikkoa siulle!

Yrittäjä on vähän väsynyt.


lauantai 27. heinäkuuta 2019

Kymmenes kansallispukujen tuuletuspiknik!

Kylläpä menee aika ku iltamis!
Mie laitoin kansallispukujen tuuletuspiknikin alulle vuonna 2010. Imatran Seudun Kalevalaiset innostuivat ajatuksesta ja niinpä 5.8.2010 Imatralla Inkerinaukion laitamilla nähtiin 120 kansallispukuista piknikillä. Kalevalaisten Naisten Liiton jäsenjärjestöt ja innokkaat kansallispukuharrastajat lähtivät levittämään sanaa ja näiden vuosien aikana kansallispukujen tuuletuspiknikit ovat levinneet nopsasti koko maahan ja jopa Viroon ja Ruotsiin. Imatralla on ollut useimmiten n. 60 tuulettelijaa. Vähimmillään meitä oli sateisena päivänä vuonna 2017 n. 30 ja ensimmäisen vuoden ennätyksen (jolloin tuuleteltiin vain Imatralla ja väkeä tuli ainakin Kuopiosta, Hesasta ja Kotkasta) jälkeen suurin määrä oli vuonna 2015, jolloin tuulettajia oli n. 100 ja tuuletuksen jälkeen pidimme kansallispukujen esittelytilaisuuden Koskenpartaan lavalla 130-vuotiaan kansallispuvun kunniaksi. Tänä vuonna tuuletellaan kansallispukuja ympäri Suomen ainakin 80 paikassa. Imatralla meillä on siis 10. kerta.

Mietin, että uskoinko vuonna 2010, että homma lähtee näin hyvin leviämään. Uskoin ja en. Vielä ei olla siellä miun haaveessa, että kaikille suomalaisille olisi itsestään selvää lähteä aina 5.8. kansallispuvuissa ihmisten ilmoille. Mutta se, että tänä vuonna tuuletuksia on ennätysmäärä ja se, että niin mediat kuin kansakin ovat suhtautuneet tuuletuksiin kiinnostuneesti ja innostuneesti on valtavasti enemmän, kuin uskalsin näin nopeasti toivoa. Siis kiitos siulle, joka tuuletat kansallispukuasi ja siulle, joka viet viestiä eteenpäin!

Tervetuloa mukaan juhlimaan kansallispuvun syntymäpäivää Imatralle Inkerinaukion laitamille ma 5.8. klo 16 alkaen. Tai juuri sinne, missä satut 5.8. olemaan. Pukeudu kansallispukuun, kansanpukuun, johonkin kansallispuvun osaan tai vaikka kukkamekkoon. Ota piknik-eväät ja viltti mukaan ja tule nauttimaan kansallispukujen väriloistosta ja toisten harrastajien seurasta. Jos sade yllättää, valloitamme läheiset kahvilat ja ravintolat.

Täältä voit lukea kansallispuvun syntymäpäivästä ja ennaltasovituista tuuletustapahtumista lisää. Jos listalta puuttuu sinulle sopiva paikka, voit kertoa sen meille listan kommenteissa, niin lisätään se sinne.

Tein tällaisen superruman kuvan, että se huomattaisiin ja koska en nyt osannut kauniimpaakaan.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Uusi Puoti ja uudet nettisivut!

Loputtomalta tuntuva rupeama kuvaten ja näpyttäen tuotteita uuteen verkkokauppa-alustaan on viimein valmis. Tiesin ryhtyessäni, että homma on iso, mutten kyllä hahmottanut, että näin iso. Tulin kiukkuiseksi ja kireäksi, sillä liikun tietokonehommissa koko ajan ymmärrykseni laitamilla, eikä ohjelmien logiikka aina kohtaa omani kanssa. Huomasin myös, että tulen huonovointiseksi, kun en tee pitkään aikaan mitään käsitöitä.

Onneksi miulla oli apuna SulkaSuunnittelun Taina, joka rakenteli koodit ja laitteli palikat paikoilleen. Ulkoasun suunnitteli Susannan työhuone. Susannahan on ystäväni ja sitäpaitsi todella hyvä graafikko. Oli siis itsestään selvää pyytää häntä suunnittelemaan ulkoasun. Sen sijaan sen tyypin valinta (en edes tiedä, mikä on oikea sana sille, mitä Taina tässä teki), joka palikat laittelee paikalleen ja loitsii koodeja, oli vaikeampaa.

Olin valinnut uudeksi pohjaksi MyCashflown, koska Kansallispukuraidat ovat olleet lähes alusta asti heidän ilmaisversiossaan ja osaan siis valmiiksi suunnilleen käyttää sitä. Mie olen maailman huonoin opettelemaan uusia systeemeitä, jos kyse ei ole käsityöstä. Valintaan vaikutti tietenkin hinta, sillä miun verkkokauppa ei valitettavasti ole sellainen kultakaivos, että sen rakentamiseen voisi laittaa tonneja. Oleellista oli myös se, että tämä tyyppi pystyy puhumaan sellaista kieltä, jota mie ymmärrän ja jonka kanssa yhteistyö sujuu mukavasti Susannan, miun ja hänen välillä. Kysyin tarjouksia MyCashflown suosittelemilta yrityksiltä. Voi olla, että kiiltävä, hieno, monimutkainen ja suureellinen puree joihinkin asiakkaisiin (varmaan niihin, joilla on rahaa enemmän laittaa nettisivuihin), mutta miut se karkoittaa. Hylkäsin surutta ne tarjoukset joista en ymmärtänyt, mitä siinä tarjottiin. Olin tarjouspyynnössä selittänyt, että en puhu atk:ta, mutta koska osallistun sivujen rakentamiseen ja aion päivittää niitä omatoimisesti jatkossa, miun täytyy tajuta, mitä tapahtuu. Selasimme tarjouksia Sussun kanssa ja olimme iloisen yksimielisiä siitä, että SulkaSuunnittelu on juuri se, mitä haemme. Ja näin jälkiviisaana voin sanoa, että niin oli.

Mie olin ajatellut, että rakentelen Puodin parissa viikossa. Siihen meni kai pari kuukautta. Loppumetreillä hommaa viivytti vielä melkein parilla viikolla ensin vanhan palveluntarjoajan hidastelu ja sitten domainin siirto. Kun sitten tänä aamuna domainin siirto näytti valmistuneen, mutta sähköpostini ei toiminut enää ollenkaan missään, pääsi itku. Onneksi Taina hoiti vielä senkin kuntoon. Nyt kaikki toimii ja päästiin viettämään avajaisia.




Sellainen juttuhan tässä nyt kävi, että koska mie olen näpyttänyt tuotteita Puotiin, enkä ommellut, niin tilillä alkaa näyttää melkoisen surkealta. Tainan lasku on vielä saapumatta ja kesälomaakin pitäisi pitää. Eli toivottavasti avajaishulinassa tehdään sen verran kauppaa, että pystyn oikeasti pitämään kesäloman.

Uudessa Puodissa ja nettisivuilla on varmasti vielä virheitä ja kummallisuuksia. Jos löydät sieltä sellaisia, niin otan tosi mielelläni tiedon vastaan, että saan korjattua ne. Mutta voi pojat niistä tuli hienot! Mene tutustumaan ja käytä avajaistarjoukset hyväksesi! Avajaisia vietetään 19.6. saakka.
Osoite on vanha tuttu www.kansallispuku.com ja avajaistarjoukset löydät tästä linkistä.

maanantai 11. maaliskuuta 2019

Kansallispuku-verkkokurssi

Uusi kierros Kansallispuku-verkkokurssia on alkamassa! Vielä ehtii hypätä mukaan.



Verkkokurssilla opitaan vanhan kansallispuvun huollosta, osien pesusta, muuttamisesta sopiviksi ja kansanomaisemmiksi ja puvun täydentämisestä ihan konkreettisesti sekä runsaasti kansallispuvun historiaa, nykypäivää, merkityksiä. Kurssilla opetellaan yleisimmät kansallispukujen ompelussa käytetyt tekniikat.


KENELLE?
Edellisen kurssin osallistujilta kysyttiin, kenelle he suosittelisivat kurssia. Tässä vastaukset:
- Suosittelisin kaikille, joilla ei ole mahdollista päästä pätevän opettajan kurssille.
- Kaikille jotka ovat kiinnostuneet kansallispuvuista. Sekä niitä itse ompeleville, että muuten vaan ihaileville.
- Kyllä voin suositella kurssia sellaisille, jotka haluavat tietoa helposti kotisohvalta.
- Käsityöharrastajille ja erityisesti sellaisille jotka eivät pääse esim. työ/perhetilanteen takia osallistumaan kansalaisopiston viikottaisille kursseille.
- Sellaisille, joita kansallispuvut kiinnostavat - ja itse tekeminen.
- Kaikille puvuista, historiasta, käsitöistä, perinteisistä tekniikoista kiinnostuneille.
- Jollekin, joka aloittaa uutena harrastuksen. Mutta varoittaisin karjalaisten pukujen osuudesta!!
- En yleensä suosittele mitään kenellekään periaatteesta. Mutta jos aihe kiinnostaa ja verkkokurssimuoto sopii, niin voisin kuvitella olevan juuri paikallaan! Eikä hinta ole mielestäni kallis saatavaan sisältöön verrattuna.

OPETUS
Opettajana toimii kansallispukuvalmistaja Soja Murto. Opetus tapahtuu suljetussa blogger-blogissa, johon tulee n. kahden viikon välein teksti uudesta aiheesta, linkkejä sekä opetusvideoita. Materiaaliin voi käydä tutustumassa silloin, kun itselle sopii. Aiheeseen liittyen tulee myös pieniä tehtäviä, joissa etsitään tietoa, pohdiskellaan ja keskustellaan blogin kommenteissa. Tehtävien tekeminen ei tietenkään ole pakollista. Kommentteihin ei valitettavasti pysty lisäämään kuvia, mutta tarvittaessa voidaan ottaa sähköposti tai muut tavat avuksi. Materiaalit ovat opiskelijoiden käytössä kurssin ajan sekä 3 kk sen jälkeen. Oppimateriaaleja ei saa kopioida eikä tallentaa, mutta niistä voi toki tehdä omia muistiinpanoja.

HUOM! Suljetun blogin käyttöä varten opiskelijalla tulee olla google-tili (siis esim. gmail-sähköpostiosoite). Jos sellaista ei ole, sen voi helposti ja ilmaiseksi hankkia täältä: https://accounts.google.com/signup?hl=fi
Uusi materiaali julkaistaan aina n. 2 viikon välein, yhteensä 7 kertaa.

KURSSIN AIKATAULU JA AIHEET

13.3.2019 Mikä on kansallispuku ja miksi? Millä perusteella kansallispuku tulisi valita? Opetusvideot paidan, hameen ja liivin pesusta. Tyypillisiä korjauksia vanhalle paidalle. Lumipesu. 
27.3.2019 Paidat: yleistä malleista, materiaalista, rakenteista, tekniikoista ja kirjonnoista. Katesauma, kapea päärme. Paidan tärkkäys ja silitys.

10.4.2019 Hameet: yleistä malleista, materiaaleista, rakenteista ja tekniikoista. Hameen kunnostus.

24.4.2019 Liivit: yleistä malleista, materiaaleista, rakenteista ja tekniikoista. Liivin koon muokkaus.

8.5.2019 Päähineet:  yleistä päähinemalleista, rakenteista, tekniikoista, päähineen merkityksiä

22.5.2019 Esiliinat: yleistä tyypeistä, materiaaleista ja rakenteista

5.6.2019 Pukujen huolto, säilytys ja käyttö. Missä kansallispukua voi käyttää.  Vastauksia opiskelijoiden kysymyksiin.