keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Missä kansallispukua saa käyttää?

Kansallispuvun myyntislogan on, että se kestää äidiltä tyttärelle, isältä pojalle ja kun on puvun hankkinut, ei koskaan enää tarvitse mitään muuta juhlapukua.

Miksi sitten juhlissa ei näy kansallispukuja?
Kuulen jatkuvasti, miten norjalaiset, eestiläiset ja aika lailla kaikki muut kuin me, osaavat käyttää ja hyödyntää kansallispukujaan ja miten ne ovat niin kauniita. Sen sijaan, että ihaillaan, voitaisiin ottaa oppia!
Aika monella on suomalaisesta kansallispuvusta tällainen mielikuva:




Suomalainen kansallispuku on moninainen, runsas ja kaunis, ihan niinkuin norjalaiset ja eestiläiset sisaruksensa. Itseasiassa voimme olla tutkituista ja tarkistetuista puvuistamme hyvinkin ylpeitä, ne ovat aimo harppauksen lähempänä esikuviaan kuin monien muiden maiden puvut, mm. ne paljon ihaillut eestiläiset.

      



Kansallispuvun saa laittaa ylleen juhliin, se on juhlapuku. Etiketin (ainakin jonkun version) mukaan pariskunnasta molempien täytyisi pukeutua kansallispukuun tai sitten ei kummankaan, mutta mie anarkistina rikon tätä sääntöä ihan ilomielellä. Miusta kansallispuku on juhlapuku siinä missä silkkikolttukin, eihän sillä miun miehellä ole silkkipukuakaan, jos miulla sellainen on. Häät, syntymäpäivät, lakkiaiset, rippijuhlat, ristiäiset, koulun kevät- ja joulujuhlat, juhannusjuhlat, Kalevalanpäiväjuhlat, itsenäisyysjuhlat, kesäjuhlat, yhdistysten juhlat, mitä ikinä keksitkin. Mikä vain juhlatilaisuus, minne mies voisi mennä tummassa puvussa tai sitä komeammassa asussa, on sopiva juhla kansallispuvulle.



Kyllä, myös hautajaisissa. Monet iloisenkirjavat puvut voi asustaa tummemmiksi, kuten tässä Lammin puvun valkea pellavaesiliina on vaihdettu mustaan silkkiseen ja harteille on laitettu musta silkkihuivi. Jos et ole varma miten, kysy neuvoa asiantuntijalta.



Toistaiseksi, kun kansallispukuja ei juhlissa juuri näy, tuntuu joskus turhan silmiinpistävältä kansallispuvussa. Mie harkitsen kansallispuvun käyttöä lähinnä siltä kannalta, että vienkö huomiota juhlakalulta - miun puku nimittäin kyllä herättää huomiota. Jos kansallispukuja on useampia, se ei ole ongelma. Sitten kun me kaikki reippaasti laitamme kansallispukumme päälle juhliin, tämä ongelma poistuu ;)
Sitä odotellessa yhdistän usein kansallispuvun osia muihin juhlavaatteisiin, vaikka näin:


Muoks: Vike kommentoi hyvin ja siksi lisäys:
Kun puvun osia irrottaa kokonaisuudesta, niistä saa myös arkisempia yhdistelmiä. Liivi tai röijy yhdistettynä farkkuihin tai vaikka jakkupuvun osaksi, tuottaa sopivan vaateparren teatteriin, virallisempaan tapaamiseen tai muuten vain mukavaan menoon.




22 kommenttia:

  1. Ensimmäinen kuvasi taitaa olla valitettavan monen kuva kansallispuvusta. Ja nythän alkaa taas paras juhlapukuaika, joten tuulettumaan ja päälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan! Puvut tärkkiin ja menoks!

      Poista
  2. Hmm... Oonkohan mie ollu nyt kauheen "tuhma/tyhmä" kun oon laittanu kansallispuvun osia ihan vaan töihin ;) Kylläkin on ne ollu "juhlapäiviä" tai ainakin liputuspäiviä kuten Kalevalan päivä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et! Mutta jäi tuosta tosiaan painottamatta, että sitten kun puvun osat irroittaa kokonaisuudesta, niitä voi yhdistellä vähän arkisempiinkin asuihin :) Lisäänkin sen vielä, dänks!

      Poista
  3. Tämä oli taas älyttömän mielenkiintoista luettavaa.

    Koska mua aina vaan kauhistuttaa se ajatus siitä, että JOS mulla olisi kansallispuku, niin joutuisin laittamaan jonkun rouvien päähineen päähäni, enkä saisi laittaa neitojen nauhaa, niin mitäs jos vaan laittaisinkin? Olisin anarkisti? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori, mut sie joutuisit kyllä laittamaan sen rouvan päähineen, koska mie. Paitsi jos laitat vaan osan puvusta ;)

      Poista
    2. Onko siinä joku ikärja, vai meneekö se vaan naimisen mukaan? Että jos olisin 60-vuotias naimaton nainen, niin saisinko sitten laittaa nauhan?

      Nimim. Teinkö virheen, kun menin naimisiin?

      Poista
    3. Teit virheen, kun täytit 20 ;)
      Ihan totta puhuakseni, mie olen tosi tiukka siinä, että kun pukeudutaan kansallispukuun, siihen laitetaan asianmukaisesti kaikki osat, jotka siihen kuuluvat. Mutta tiedän asiantuntijoita, jotka suhtautuvat asiaan lievemmin. Niitä päähineitä ei kyllä kannata pelätä, kokeillaan joskus huvikseen ;)

      Poista
    4. Minä en edes omista sitä pitsipäähinettä joka minun ikäiselleni kuuluisi. Neidonnauhaa käytin aikoinaa, mutta kun menin naimisiin niin lakkasin vaan käyttämästä sitä. Ikärajasta en tiennyt.

      Poista
    5. Päähineasiasta olenkin kirjoittanut ihan oman postauksen :)
      http://sukkulallajaneulalla.blogspot.fi/2015/07/ihana-kamala-paahine.html

      Poista
  4. Hitsi, tuli taas monta ajatusta tästä postauksesta. Päällimmäiset kaksi alla:

    -Toisten kansallispukukulttuurin ihailusta: itse en niinkään ihaile muiden maiden _kansallispukuja_ (mm. mainitsemastasi syystä), vaan ennemminkin sitä koko siitä omasta perinteestä ammentamisen luontevuutta, joka onnistuu tuottamaan vaatteita, jotka voi heti kuvitella alle täti-ikäisenkin päälle. Jos ihan hirveästi saan kärjistää, niin usein kotimaisia vastaavia katsoessa tuntuu, että taas on suunniteltu ns. rempseälle keski-ikäiselle. Kuka tekis miulle vaikka tuolla Uskelan röijyn mallilla villakankaisen takin? Tai kesämekkoja Kuopion puvun raitakankaista? Yhtään ainoaa rempseää kaapua en ole elämääni ollut koskaan vailla. Itsehän voi tietysti ommella mitä vaan, millä mallilla ja kankailla haluaa, mutta aina välillä mietin että en voi olla ainoa parikymppinen joka tuollaiset päällensä pistäisi mielellään jos joku niitä valmiina tai tilauksesta tarjoaisi.

    -Kansallispuku on juhlapukuna kokonaisuus. Monia muitakin kuin vaan minua varmaan karkottaa ne rouvain päähineet (osin), mutta omalla kohdallani on aina välillä sellainen ongelma, että sukujuhlat ei meillä perinteisesti ole mitenkään "juhlavia", jolloin kansallispuku tuntuu jo ajatuksena ihan ylilyönniltä tilaisuuden arvokkuuteen nähden, ja elämäni muut, juhlavammat juhlat vaativat yleensä asioita, joita ei ilmeisesti voi kansallispuvun kanssa laittaa (ylioppilaslakki, järjestöjen nauhat ja akateemiset kunnia/arvomerkit, käsineet jne). Käyttömahdollisuudet koko puvulle jäävät aika rajallisiksi, mikä kyllä itseäni harmittaa.

    Suo anteeksi pitkä ja ehkä ihan hieman katkerakin avautuminen :P Kansallispuku herättää tunteita, ehkä sekin on vaan hyvä asia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä avautuminen, kiitos :D
      - Mie ja monet muut kansallispukujen tekijät ja ihan ompelijatkin tekevät tilauksesta vaatteita kansallispukujen kaavoilla, muista kankaista, koneella hurruutellen. Joskus näitä on ihan valmiinakin, mutta syy siihen, että miulla ei nyt ole, on ihan puhtaasti ajanpuute. Mutta siis kyllä niitä saa, tilaamalla :)
      - Kaikki mainitsemasi "asiat", lukuunottamatta käsineitä, voi laittaa kansallispuvun kanssa. Niin ylioppilaslakin, järjestöjen nauhat kuin kunniamerkitkin. Joissakin kansallispuvuissa on käsineitä, ne käyvät tottakai, noin muuten miettisin tapauskohtaisesti ja jään kysymään, että missä tilaisuudessa täytyy olla käsineet. Tuohon vähemmän juhlavuuteen luullakseni tuolla tekstissä vastasinkin, siis miten mie silloin toimin: yhdistän jonkin puvun osan muihin vaatteisiin.
      Eli rohkeasti vaan :)

      Poista
    2. Käsineet on oltava esim. Suomen lipun lippuairuena (valkoiset). Muut mieleen tulevat tilaisuudet ovat aika marginaalisia, mutta on tiettyjä jäykähkön pukukoodin juhlia, joissa asuun on aina kuuluttava käsineet, olipa se muuten mikä tahansa.

      Yo-lakkiako saa käyttää puvun oman päähineen sijasta muutenkin kuin omissa lakkiaisissaan? Tässä minua on ilmeisesti aiemmin neuvottu väärin, kun olen saanut vastaukseksi että jos yo-lakki ei ole pakollinen (mutta kuitenkin mahdollinen), niin sitä ei käytetä ennemmin kuin puvun omaa päähinettä. Tämäkin lienee osittain mielipidekysymys, ja aina joku paheksuu tekipä miten vaan...

      Ensimmäiseen pointtiin vielä, että ehkä se saatavuus ja näkyvillä olo onkin se mitä kaipaisin, että miksen täälläkin voi vaan marssia kauppaan ostamaan sen nätin kansallispuvun röijyn mallilla ommellun jakun nähtyäni sen lehdessä tai näyteikkunassa. Ymmärrän luonnollisesti käytettävissä olevan ajan rajallisuuden ja sen, ettei kourallinen ihmisiä voi joka suuntaan revetä. Mutta koska olen itse kuitenkin jotain muuta kuin erittäin kätevä ihminen, niin luonnollisesti myös toivon, että joku muu kuin minä olisi se joka tällaista alkaisi tekemään :D

      Josta päästään hieman eri asiaan, joka mieleeni tuli: saako jonkun muun tuottamaa kansallispuvun kaavaa käyttää kaupalliseen toimintaan? Esim. jos haluaisin tuottaa niitä Uskelan röijyn mallisia takkeja, niin saisinko tehdä niin röijyä varten tehdyistä kaavoista? (veikkaan, että en, mutta kysynpä nyt kun tulin ajatelleeksi)

      Poista
    3. Hmm... Jos yo-lakki ei ole pakollinen, niin miksi se pitäisi laittaa kansallispuvun kanssa? Miusta noin muuten voi käyttää omaa harkintaa.

      Tuohon kaava-asiaan voisinkin kirjoittaa jossain vaiheessa vähän laajemmin, kun ehdin :)

      Poista
    4. Yo-lakki tuli mieleen samasta kuin käsineet, eli lipun airuena toimimisesta. Jos muilla airuilla on yo-lakki, on kansallispukuisellakin oltava (tai sitten ei kenelläkään, mikä yleensä herättää yleisössä kysymyksiä). Olen myös ollut ulkomailla paikallisten opiskelijajärjestöjen vieraana juhlissa, joissa he käyttävät koko ajan omia yo-lakkia vastaavia lakkejaan. Näissä on vähän epäkohteliasta olla toimimatta päähineen kanssa samoin kuin isännät, mutta ihan pakollistahan se ei tietenkään ole. Sitten on tietysti niinkin tavallinen tilaisuus kuin vappu, jolloin lakkia yleisesti käytetään, vaikkei sitä mikään etiketti sanele.

      Varsinaisesti tämä kysymys heräsi nimenomaan eräästä kutsusta tuollaisiin opiskelijajärjestön juhliin ulkomaille. Kutsussa oli (poikkeuksellisesti) pukukoodina kansan- tai kansallispuku, ja kokemuksesta tiesin, että he odottavat sen yo-lakin käyttöä puvun kanssa... En juhliin päässyt menemään, joten en silloin tullut sen enempää tätä selvitelleeksi, että mikä on korrektia ja mikä ei.

      Poista
    5. No, mie olisin sinne pukeutunut kansallispukuun ja laittanut päähäni sen yo-lakin. Näistä asioista ei tarvitse tehdä sen vaikeampia kuin ne ovat ;)

      Poista
  5. Suomen kielellä puhutaan Virosta, ei Eestistä. Samalla lailla kuin Ruotsi on suomeksi Ruotsi, ei Svärje. Eestiläinen on neuvostoaikainen haukkumasana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://www.kotus.fi/index.phtml?i=558&s=2760: "Viro vai Eesti?
      Eteläisen naapurimaamme ikivanha suomeen vakiintunut nimi on Viro, naapureita itseään sanomme virolaisiksi ja heidän kieltään viroksi. Epävirallisissa yhteyksissä voidaan käyttää myös Eesti-nimeä.

      Nimi Viro perustuu Viron pohjoisimman maakunnan nimeen Viru. Samanlainen kehitys on tapahtunut nimissä Saksa (Saksin maakunnan mukaan) ja Ruotsi (Roslagenin maakunnan mukaan). Omaperäisen nimen käyttö kertoo läheisistä suhteista kansojen välillä, naapuruudesta.

      Viro-nimeä on käytetty jo vanhimmissa säilyneissä suomenkielisissä asiakirjoissa sekä myös suullista perinnettä edustavissa kansanrunoissa, joten nimenä Viro on vanhempi kuin Eesti. Virolaiset itse ovat alkaneet käyttää nimityksiä Eesti, eesti keel ja eestlane vasta melko myöhään. Virolaisten alkuperäinen itsestään käyttämä nimitys on maarahvas. Kielen nimitys on ollut maakeel."

      Käytän luontevasti Eesti-sanaa, sillä eestiläiset ystäväni käyttävät sitä itsestään.

      Poista
    2. Eesti ja eestiläinen.Olen Ruotsissa asuva suomalainen enkä ole edes tajunnut että voisi käyttää sanaa Viro. Luulin että Viro on joku hävinnyt nimi.

      Poista
  6. Milloin sitten käyttäisit feresiä? Sillä ei ole kansallispuvun asemaa, mutta osaa olla kovin kaunis. Arkipukuna sitä on ennen käytetty, mutta tuntuu vähän turhan juhlavalta nykyään sellaiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Feresit ja sarafaanit ovat alunperin karjalaisten ortodoksien vaatteita Vienasta, Aunuksesta sekä Laatokan Karjalan ja Pohjois-Karjalan ortodoksialueilta. Siellä samalla mallilla on tehty arki- ja juhlavaatteita niin, että käyttötarkoituksesta ja varallisuudesta riippuen on valittu materiaalit. Hienot silkistä, painokankaista, villasta jne. ommellut feresit ja sarafaanit olivat ja ovat juhlavaatteita ja kotikutoisista kankaista vähemmän koristeellisesti valmistetut arkivaatteita. Mie ortodoksina käytän sarafaaniani erityisesti kirkon praasniekassa, pääsiäisenä ja karjalaisuuteeni tai ortodoksisuuteen liittyvissä tilaisuuksissa. Arkista sarafaania miulla ei ole, vaan juhlasarafaaneja, joten käytän niitä juhlissa, kuten kansallispukuakin.

      Poista
    2. Ohhoh, enpäs tiennytkään että olet ortodoksi! Kiitos vastauksesta. Kovasti kiinnostaisi hankkia kaunis feresi, ja olin epävarma siitä, löytäisinkö sille käyttöä tai pidettäisiinkö sitä liian "arkisena" kun ei kansallispuvun asemaa ole.

      Nyt tiedän, että löytyy, esim. tsasounan praasniekassa tai muissa kirkon juhlissa :)

      Hyvää uutta vuotta sinulle!

      Poista

Kommentti! Ihanaa!