Nyt syksy uhkaa karata ohitse ilman, että ehdin nauttia siitä. Viikot ovat täynnä työtä ja harrastuksia, viikonloput töitä tai muita rientoja. Ajattelin, että pitäisin vapaapäivän viikolla, kun tässä muuten tulee 13 päivän työputki, sitten yksi vapaa ja seuraavana viikonloppunakin vain yksi vapaa. Mutta tajusin, etten ensinnäkään osaa tehdä vapaapäivälläni mitään, kun ystävät ovat töissä tai kaukana ja toiseksi stressaannun vain entisestään, kun työt eivät etene. Tajuan tämän mahdottomuuden, mutten kaiken kiireen keskellä osaa tehdä asialle mitään. Pakko yrittää.
Viikonloppuna olin pitämässä Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa sarafaaniluennon ja kiilasarafaanikurssin. Aika helppoa mennä noin, kun joku muu järjestää kaiken - vielä yöpymisen, sapuskat ja seurankin :) Minusta pidettiin jälleen tosi hyvää huolta. Kurssi oli ihan täynnä ja opiskelijat ahkeria, oma-aloitteisia ja taitavia. Ihanaa!
Eilinen meni tilauksia kerätessä, laskuja ja tarjouksia kirjoitellessa ja sähköposteihin vastaillessa. Tulostimesta loppui tietysti väri ja samaan syssyyn paperikin. En saanut ihan kaikkia lähettelyhommia vielä tehtyä ja kohta täytyy lähteä kolkuttelemaan kaupan ovea, että saan paperia tulostaakseni mainoksia lähtemään Hesaan. Siellä on Karjala-talolla lauantaina 29.9. karjalaisten kansallispukujen näytös, jossa on mukana miulta Juuret-vaatteet ja kiilaferrejä. Menkää sinne :)
Lähipiiriin on viime viikkoina putkahdellut esikoisia kuin - niin - sieniä sateella. Tästä tuli eilen tasan 11 vuotta. Tiiuskan synttäreitä vietetään ensi viikonloppuna, ensin kavereiden kera pyjamabileiden merkeissä ja sitten sukulaisten, kummien ja muiden ystävien kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti! Ihanaa!