lauantai 1. helmikuuta 2014

Parli italiano? Sprechen Sie Deutsch? Do you speak English?

Tällä viikolla olen huomannut taas käytännössä, että on (olisi) kannattanut opiskella kieliä. Tämä siis etenkin vielä opiskeleville ystäväisille huomioksi, että jopa töissä, joissa ei yhtään kuvittelisi, saattaa tarvita kielitaitoa.

Miehän olen opiskellut italiaa nyt puolitoista lukuvuotta työväenopistossa, sillä olen lähdössä parin vuoden päästä ystäväni kanssa viettämään 40+40-vuotispäiviämme Italiaan. Hän opiskelee tahollaan ja se on tosi hauskaa! Olemme ihan hikareita kursseilla :D Motivaatio on kova. Matkakuumetta nostatamme myös syömällä italialaista ruokaa ja katsomalla italialaisia leffoja ja sarjoja. Tällä viikolla saimme ensimmäisen menneen aikamuodon!



No, etsin internetin ihmemaasta pallokärkisiä kirjontaneuloja ja niitähän löytyi Italiasta. Samasta kaupasta löytyi kaikkea muutakin mielenkiintoista ja tarpeellista, joten laitoin sinne sähköpostilla tilauksen. Italiaksi! Olin todella innoissani, että osasin. Sain vastauksen, jonka kääntämiseen kyllä tarvitsin vähän sanakirjan apua, mutta selko tuli siitäkin. He lupasivat miulle laskun perjantaina, mutta sitä ei kuulunut. Kuulunee italialaiseen kulttuuriin? No, ehkä se tulee ensi viikolla.

Koska asiat tapahtuvat ryppäinä, niin nyt nämä kieliasiatkin, nimittäin olin myös yhteydessä toimittajaan, jolta olen aiemmin tilannut neuloja. Hän on Floridassa ja hänen kanssaan viestimme englanniksi. Englantini on enimmäkseen ihan kohtuullista, mutta ammattisanasto on hankalaa, varsinkin erikoistekniikoiden osalta. Ymmärrämme kuitenkin toisiamme oikein hienosti. Kolmas ulkomaankielinen juttu oli tilaus, joka tuli Saksasta mieheltä, joka opiskelee suomea. Hän kirjoitti osin suomeksi, osin englanniksi. Mie olen istunut 5 vuotta saksantunneilla ja tiedän kielestä periaatteita, mutten osaa puhua sitä. Kun kuulen tai luen saksaa, tiedän lauseista, mikä on subjekti, mikä on verbi, aikamuodon jne., mutten ymmärrä sanoja. Osaan sanoa: "Ich spreche nicht Deutsch. Ich bin so müde. Ich bin so hungrig. Was ist das?" No ehkä jotain muutakin, jos on pakko. Saksankielen opiskeluni meni pieleen heti alusta, kun en oikein löytänyt yhteistä säveltä saksanopen kanssa. Rehellisyyden nimissä sanottakoon, etten sitä 13-vuotiaana kovin aktiivisesti myöskään etsinyt. En vieläkään tiedä, miksi ihmeessä jatkoin saksan opiskelua lukiossa, kun huonolle pohjalle ja perin juurin kieleen tympääntyneenä, ilman motivaatiota ei todellakaan rakenneta kielitaitoa. Luulen, että äiti vähän painosti. No, tälle asiakkaalle kirjoittelin samat asiat suomeksi ja englanniksi, jotta hän saa halutessaan harjoitella suomea. Saksaksi kirjoitin vain "vielen Danke". Tulimme ymmärretyiksi.

Karkki- ja sipsilakko voi hyvin. Miun ei ole suuremmin tehnyt mieli karkkia, sipsistä nyt puhumattakaan. Toivomani muu ryhdistäytyminen ei ole tapahtunut itsestään. Täytyy ottaa sekin asia haltuun tässä jossain vaiheessa, juuri nyt en jaksa. Tänään on lakon 32. päivä, joten tasan 20 päivää jäljellä. Miulla on pajalla rasiassa yksi ainoa salmiakkikala. Se on ainoa, joka houkuttelee minua. Aion syödä sen 22.2. heti aamiaisen jälkeen - jos muistan.

Flunssa ei ole vielä ihan kaikonnut, naamaa särkee ja niistän verta, mutta ehkä se tästä. Heittäydyin kai flunssan sekoittamana kyykkyhaasteeseenkin. 3 päivää kyykin hammasta purren, mutta sitten tajusin, että flunssan raiskaamat lihakset eivät oikein tykkää tästä. Sitäpaitsi kun niitä lihaksia ei flunssan takia tullut heiluteltua, niiden venyttäminen ja jumettaminen kyykkimällä ei tosiaankaan ollut järkevää. Siksi olen pitänyt nyt pari päivää taukoa ja jatkan ehkä huomenna, ehkä ensi viikolla. Onneksi pakkanen vähän laski, nyt pitäisi saada vielä itsensä piiskattua ulkoilemaan, se takuulla piristäisi. Sitä ennen teen italianläksyt :)

Kyykkyhaasteen toisena päivänä ompelin kyykkien.
En koko 30 minuuttia kylläkään.

4 kommenttia:

  1. Hienoa! Yrittänyttä ei laiteta vai kuinka se menee.. kielitaidosta on yleisemmin hyötyä kuin haittaa - jopa pakko-ruotsista:) Pikaista paranemista, muista, että lepo kuuluu sairauden hoitoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, flunssa alkaa viimein taintua. Ruotsini tasosta yllätyin taannoin kun olin Pohjoismaisessa pukuseminaarissa, jossa seminaarikieli oli ruotsi ja osallistujia kaikista Pohjoismaista. Kolmantena päivänä ajattelin jo ajattelin ruotsiksi :)

      Poista
  2. Mainio sankaritar!

    Mulle kävi ruotsinkielen kanssa koulussa juuri niin, että ei vaan lähtenyt sujumaan. Lukiossa en tehnyt läksyjäkään enää, vaan kopsasin tehtävien vastaukset tunnin alussa kaverin kirjasta. Silti sain kokeista aina ysejä. En tajunnut syytä koemenestykseeni, mutta jatkoin tyytyväisenä samalla linjalla.

    Yo-kokeessa sitten olinkin ihan että anteeksi mitä. Läpi pääsin, mutta kehnosti. Silloin tajusin, että löperö ruotsinopettajamme teki ihan naurettavan helppoja kokeita ja todellisuudessa en vaan ollut koskaan osannut yhtään mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olipa hölmö ruotsinope! Mie tykkäsin ruotsista siksi, että se tuntui enkun päälle niin helpolta. Sitä vaan täällä päin tulee varsin harvoin käytettyä ja ruosteen rapsutteluun tarvitsee oikeasti kunnon kielikylvyn.

      Poista

Kommentti! Ihanaa!