maanantai 19. maaliskuuta 2012

Peliä



Eilen pelasin perheen kanssa pitkästä aikaa Kerää kansallispuku -peliä. Suunnittelin pelin ja tein siitä 4 prototyyppiä vuonna 2008. Prototyypeistä yksi on minulla, yksi Virasojan eskarissa ja kaksi kollegoillani Tuulalla ja Tarjalla. Minun omani on jo kovasta pelaamisesta kulunut.

Pelatessamme havahduin taas kerran siihen, että se on oikeasti hauska peli pelata, sopii monen ikäisille (suositusikä on 6-vuotiaasta alkaen) ja lisänä on vielä tuo kansallispuku-valistuspointti. Pelissä yritetään kerätä kokonainen kansallispuku, joka koostuu viidestä osasta. "Jokerina" toimii Laukkukauppias-kortti.

Ja taas alkoi harmittaa, ettei ole ollut aikaa ja rahaa viedä asiaa eteenpäin. Otimme silloin peliä varten kuvia tuossa miun pajalla, ryppyinen lakana taustalla. Nyt kuvat pitäisi ottaa uudelleen ja jonkun kuvankäsittelyvelhon pitäisi leikata ja muokata ne. Pelilauta, kortit ja laatikko pitäisi teettää laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. En halua päästää tätä käsistäni puolihuolimattomana versiona, koska lujasti uskon, että laadukkailla kuvilla ja painojäljellä tästä olisi vaikka mihin! Kuvittelen, että voisin myydä näitä pelejä ja rahoittaa sillä sen, että niitä voisi lahjoittaa eskareihin. Kansallispukupropagandaa :D Että jos satut tietämään jonkun ökyrikkaan hyväntekijän, joka haluaisi sijoittaa tähän säkillisen rahaa, niin vinkkaa ihmeellä ;)

3 kommenttia:

  1. Hieno!! Tästähän voisi muokata myös gákti- (lapintakki) pelin! Rahanhakuun; kulttuurirahasto, lapinrahasto, saamelaiskäräjät, taiteen kekustoiminkunta, museoliitto jne!!
    Minäpä tutkistelen asiaa vähän täällä päässä, saamelaismuseo Siida voisi oikeasti innostua asiasta!! Ökyrikkaita sponsoreita ei valitettavasti kuulu tuttavapiiriin.
    Terv.
    Auli

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Soja postista! Ohjevihkon feresin olkainsysteemi on suorastaan nerokas! Tähän asti olen tuskastuneena istuttanut olkaimia ja sitä pikkuista "kolmiota" niiden väliin, käsityölehden ohjeen mukaan ... JOS tää tapa minkä kerrot, on alkuperäinen - taas ihailen esiäitien kekseliäisyyttä. Voi jee! Ne on olleet tosi välkkyjä!

    VastaaPoista
  3. KatriK, kyllä se on yksi alkuperäisistä, mutta muitakin tapoja on käytetty :) Nerokkaita esiäidit olivat kyllä, meillä vaan joskus vähän kestää tajuta se nerokkuus.

    VastaaPoista

Kommentti! Ihanaa!