Valmiiksi saamisen ihanuus

Sain vihoviimein Kivennavan paidan valmiiksi. Tuhat muuta pientä hommaa pitkittivät sen tekoa, mutta tiistaina ompelin viimeiset alisia ja ylisiä yhdistävät pistot ja pesin ja tärkkäsin paidan. Keskiviikkona silitin sen, pakkasin ja postitin.

Herkullisen pullukka lankanappi

Torstaina palkitsin itseni ja käytin osan joulupukin tuomasta lahjakortista. Kävin Luontaishoitola Ayurvedassa ayurvedisessa päähieronnassa. Ensimmäiset 15 minuuttia yritin tietoisesti pitää kaikki ajatukset loitolla. Sitten tajusin jossain vaiheessa, ettei enää tarvitse yrittää. Hoidon jälkeen olin niin nirvanassa, etten pystynyt tilaamaan uutta aikaa, kun päähäni ei kertakaikkiaan tullut yhtään ajatusta siitä, että mitä miulla ensi viikolla on ohjelmassa. Vaikka tuijotin kalenteria. Siis toimi :D Aivan taivaallista, suosittelen lämpimästi! Olen käynyt muissakin paikoissa päähieronnassa, mutta tämä oli kyllä ihan omaa luokkaansa. Seuraavaksi menen tuonne kokeilemaan shiatsu-hierontaa. Ja kuumakivihierontaakin pitää kokeilla ja lisää päähierontaa ja ja ja...

Valmiiksi saamisessa on sekin ihana puoli, että sitten voi aloittaa jotain uutta. Orja kutoo kalminkkia ja vuoroin ompelee sarafaanijuttuja. Miulla on töitä vaikka kuinka. Ongelmani on usein se, että kun on niin upea tilanne, että töitä on paljon, ne yrittävät kasautua vuoreksi, jonka kiipeäminen on rankkaa. Montaa asiaa ei voi yhtä aikaa tehdä ja nämä hommat valmistuvat hitaasti. Yritän tietoisesti taltuttaa nuo tulevat työt kauniiseen jonoon. Asia kerrallaan. Päivä kerrallaan. Pisto kerrallaan.

Sain viime vuonna Tekstiilikulttuuriseuralta apurahan kahden kiilasarafaanin ohjeiden ja kaavojen tekoon. Nyt on niiden aika. Toisen ohje alkaa olla paketissa, tänään piirtelen kuvat toiseenkin ja ensi viikolla sitten kaava-arkit.

Sarafaaneista puheenollen, pidän Riihimäen kansalaisopistossa Sussunasta sielunlämmittäjään -luennon sarafaaneista ja fereseistä 16.4.2012 klo 17.30. Katso lisää linkistä ja tule kuulemaan ja katsomaan!

Mietin taas kerran, miten huipputyö tämä on: saan ommella, kirjoa, kutoa kangaspuissa, kutoa nauhoja, laatia ohjeita, käydä luennoimassa ja opettamassa... No, onhan siinä tämä kääntöpuoli, jonka hoitamisen suhteen olen saanut jo asennettani muutettua roimasti. Että olisihan se huippua, jos mie voisin tehdä noita hommia ja joku toinen hoitaisi nämä miulta huonommin luistavat tai miusta tylsemmät jutut: sähköpostiliikenne, laskutus, posti- ja pankkiasiat, siivous, tuotteiden valokuvaus, nettisivujen ja verkkokaupan hoito, tietokoneen "siivous"... Luin juuri tiistaina tämän ja voin lisätä tuohon sen, että kun on kyynärpäitään myöten tässä tekemisessä, niin ei todella ole aikaa edes aloittaa prosessia. Lisäksi pelottaa se, että työntekijästä ei pääse eroon kovinkaan helposti. Työntekijöillä on niin vahvat oikeudet, että firma voi mennä konkurssiin, mutta työntekijä saa palkkansa viimeiseen saakka. Pienyrittäjä saattaa monesti saada vähemmän rahaa työstään kuin työntekijä. Ei kuulosta oikein hyvältä. Olen ottanut pikkuruisen askeleen siihen suuntaan, että ostan pari päivää työtä yrittäjäystävältä, jonka vahvoja puolia ovat nuo tuotekuvaus- ja tietokonehommat ja jonka visuaalista näkemystä arvostan hyvin paljon. Silloin hän ei ole sidottu minun yritykseeni, vaan saa tehdä muitakin juttuja, enkä mie ole sidottu häneen, jos töitä ei ole. Saa nähdä, mihin hienoon järjestelyyn tämä vielä johtaa!

Arvaas mitä! Kävin maanantaina pitämässä ensimmäisen ihka oikean FolkJam-tunnin! Ja se meni ihan mukavasti. Ja tänään on jo toinen! Vähän jännittää, mutta olen valmistautunut huolella, joten olen luottavaisella mielellä. Tervetuloa siis tänään Imatran Urheilutalolle klo 18, FolkJam-tunti pidetään ILsen zumban tilalla. Sitten vielä FysioNiskassa on kolme 30 minuutin näytetuntia 27.3. klo 11.30, 12.30 ja 17.00, tervetuloa sinnekin :)