maanantai 16. kesäkuuta 2014

Karjalaist hulinaa


Mie olin siel Karjalaisil kesäjuhlil Lappees lauantain ja sunnuntain Karjalaisel toril myymäs. Äiti oli miul apurina ja kylhä myö kauppaa tehtiikii. Mei myyntipaikka oli siel mone mutka takan, mut nii vaa löytiit asiakkaat meijät ja jaksovat rahasakii sinne ast kantaa!

Siel ko myö oltii, ni välil oli olo niiko muumilaaksos, ku jos jonkiimoist viipeltäjää ja sepustajaa pyörähtel siin, mut karjalaisel huumoril myö niistkii selvittii.

Nois kemulois nää talkoolaiset tekkeet hirmuse homman ja tietyst välil tulee vähä sotkuukii, ku ei oo ammattilaisii hoitelemas kaikkii asioit, mut hyvihä noist selvittii! Miust ol ihanaa, et iha siihe mei myyjie lähelle oli pykästy kahvipiste iha meille ja talkoolaisille, ni säästy monta minuuttii, ku ei tarvint kaike kansa kans sitä kaffetta jonotella. Palkatutha ne vast hommii paiskookii, ei taija iha ylityökorvaukset niit hommii kattaa. Ja hyväst oliit hoitaneet. Markkinointiikii olivat panostaneet silviisii hyväst, et vaik yleensä nois kemuis lauantai on vähä hiljane, ni nyt ei ollu, nyt oli mukavast vilskettä tasasest ja se on hyvä, ni ehtii hyväst kaikkii kans haastella, mut ei käy aika pitkäks.

Pienest tilast huolimatta mie sain miun tuotteet ihan kivasti esille. Vähä jouvuttii siel väistelee toisiamme asiakkaitte kans, mut sopu tekee tilaa ja tipu tekee solaa. Tuos on miu äiti neuloi kattelemas.


Lauantai-iltan mie en heti suihkintkaa kotii Imatralle vaa jäin Karjalaise nuorisoliiton konserttii, ko mei lapset esiinty siel. Lellu tanssi Lirpukois ja molemmat laulo Metku-kuoros. Siel ol muutekii mahtavat esiintyjät ja miu tanssijalkaa alko iha näppäsee silviisii, et pitäs päästä vähä FolkJammailee.

Imatran Seudun Karjalaiset Nuoret, Lirpukat

Metku-kuoro ja Roihu-yhtye johtajanaan Sari Kaasinen. Nuo oikeanlaitimmaiset ovat miun :)

Kovast ois tehnt mieli pitää yks vapaapäivä, mut miul män yks homma puihin ja sen takii se ei nyt käy. Voip olla, ettei tuu lomaakaa, mut siit sit toisel kertaa. 
Oikee lämmin kiitos kaikil, jotka käitte miu kans haastelemas Lappeenrannas! Ens vuon nähhääkii sit Hyvinkääl ja sitä enne seilataa Suures karjalaises karonkas!


P.S. Muistakaas sit viel tää kuvakisa! Saa lähettää nii mont kuvaa ko tahtoo!
P.S.2: Jos jotaa käi ihmetyttää miu murresekamelska, ni sehä johtuup siit, et mie en oo oikee mistää kotosii. Miu isä on Suojärvelt ja siel puhuvat karjalankieltä. Mie oon syntyjäin kotkalainen, niiko äitikii. Mut tääl Imatral minuu on tän 27 vuue aikan tarttunt tätä paikallist siemiekieltä aika tiukast, vaik toi kotka välillä vähän mukaan tunkeekii. 

9 kommenttia:

  1. Onneksi kirjoitat suomeksi tätä blogia! :D En kyllä jaksaisi yrittää tavata näitä murresanoja.

    VastaaPoista
  2. Ihan sitä samaa ajattelin kirjoittaessa. Että kyllähän siihen on ihan hyvä syy, että meillä on kirjakieli. Varsinkin vierasta murretta on välillä tosi raskasta lukea. Ei hätää, en ota tavaksi :D

    VastaaPoista
  3. Tosi hauskoilta vaikutti teidän kesäjuhlat. Täytyy ensi vuonna tulla kurkistelemaan, kun kerta lähemmäksi mun kotikylää tulette :)
    Komppaan täysin Susannaa. Hauska tätä murretta oli lukea ja koen murteiden säilymisen tärkeäksi... mutta kyllä kovin paljon hitaammin tätä itselle vieraampaa murretta lukee kuin suomen kieltä :) Vinkkasin anopille kuvakisasta, toivottavasti hänellä oli kivoja kuvia ja otti kopin vinkistäni.
    Iloista kesää sinulle, Soja. Toivottavasti saat ansaitsemasi loman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tule ihmeessä! Kiva, että vinkkasit kuvakisasta! Ihanaa kesää siullekin, kiitos :)

      Poista
  4. Mukava oli tavata, perintöprinsessani sanoi, että kun aloin jutella sinulle, niin heti puhuin sie ja mie :) vaikka enää sitä ei niin usein tapahdu. Ehkä se on murteen lukeminen kun on haastavaa, ei sen kuunteleminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kuunteleminen ei ole ollenkaan niin vaikeaa, paitsi jos joku ihan vierasta murretta oikein syvästi puhuu, niin se on samalla tavalla pidemmän päälle raskasta kuin vieraan kielen kuunteleminen.

      Poista
  5. Jaa, vai on isäs Suojärveltä, vaikka onhan siitä tainnu olla joskus puhettaki. Nyt vain oikein konkretisoitui tämä tieto, kun olen lueskellut Seurasaaren karjalaisen talon historiasta, ja se on myös Suojärveltä.

    VastaaPoista
  6. No sithää sie oot ko miun poikain joka sannoo haastavasa savostadikarjalaa kotkalaisittain murtaen.:))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Mie ja miun murre, sano koiranomistaja (ja Virkkukoukkunen)!

      Poista

Kommentti! Ihanaa!