Toivottavasti näitä tarvitaan viikonloppuna. Toivottavasti asiakkaita riittäisi.
Painoin pöytäliinaan samat jutut.
Nyt tulostin sylkee kiilasarafaanien ohjeita. Hyvä keikka tulee. Tuleehan?
Ja nyt, ihan varoittamatta, tämäkin alkoi kihelmöittämään! Siis tuo muotinäytös. Siel on miunkin Juuria.
Ja ne vaatteet ovat nähtävillä Lahden muotoiluhuoltamolla 20.6.-25.7.2012.
Kesä tuli. Tai ehkä se on tullut jo aikaa sitten, mutta mie en ole ehtinyt mukaan. Mie olen vasta siinä vaiheessa, että luovun suunnitelmasta käydä vielä viimeisen kerran hiihtämässä (sukset ovat valmiina kurasyöpön päällä) ja olen pessyt paksuimman toppatakin. Ajattelen taas yhden kerran, että jos sulkisi tietokoneen aina työpäivän päätteeksi, niin saattaisi ehtiä huomaamaan mitä ulkona tapahtuu, mitä lapset touhuavat, mitä maailmassa tapahtuu... Olen kyllä käynyt tuolla pihallakin. Leikannut nurmikkoa, asetellut kiviä seinän vierelle, lenkkeillyt. Katseeni on vaan jumittunut jotenkin sisäänpäin. Tuntuu, että jos tajuan ajan kulun, panikoidun kaikesta siitä, mitä en ole ehtinyt.
Onneksi lapset osaavat nauttia jokaisesta hetkestä, silloin kun se on! Kuvassa on pihamme varmaankin rumin kohta, rytökasa, joka tulee katoamaan remontin joskus edetessä ja parhaat päivänsä nähnyt keinu, jonka senkin toivon katoavan tuosta jo tänä kesänä. Ja sitten siinä on kaunein, mitä miulla on. Lapset.
Viikonloppuna on Karjalaiset kesäjuhlat Lahdessa. Olen siellä Karjalaisella torilla myymässä ja kuten aina, alan tässä vaiheessa miettiä esillepanoa ja muuta oleellista, jonka olisi pitänyt olla mietittynä jo aikaa sitten. Sain aamulla ajatuksen pöytäliinasta ja laitoin heti Logo-painoon viestiä. En suuremmin odota, että he ehtisivät tässä muutamassa päivässä tehdä sitä, mutta kysyinpä kuitenkin. Eilen kävin parista huonekaluliikkeestä etsimässä sujuvasti mukana kuljetettavaa, omalla jalallaan seisovaa peiliä, että asiakkaat voisivat katsoa miltä vaikkapa kiilaferre päällä näyttää. No eipä ollut. Tilaamalla saa, parissa viikossa. Hohhoi. Ei kellään olis lainata?
Teen listoja mukaan otettavista tavaroista. Tilasin paperi- ja kuitukangaskasseja, niihin pitäisi jossain vaiheessa painaa tai kirjoittaa nettisivujeni osoite. Sitten ne pitäisi muistaa ottaa mukaan. Mainokset. Supikkaat ja kurpposet. Palapelit ja muistivihot, postikortit ja niiden teline - jota miehen pitäisi vähän tuunata. Vielä pitäisi ommella muutamat päähineet. Ohjeille pitäisi keksiä joku toimiva systeemi, mistä myyn niitä. Nauhalaukku täytyy järjestellä. Kiilaferret ja sarafaanit ovat onneksi kauniisti rekeillä valmiiksi ja toivon, että pääsen matkaan niin isolla autolla, että ne voi niissä myös kuljettaa. Vaihtorahat, käyntikortit, säilytyslaatikot, tärkit. Kamera. Ja jotain mukavaa ja siistiä vaatetta itselle päälle. Se peili - mistä mie sen nyt taion?
Kaiken poukkoilun keskellä ehdin ja maltan välillä vähän istahtaa kirjomaankin. Olen kirjonut kokeiluja Jääsken mallipukua varten, menen ensi viikolla vertailemaan niitä. Ja sitten tätä Kuolemajärven rekkoa. Nämä rekot ovat ronkkauksen rinnalla NIIN miun lempparipuuhaa :) Kuuntelen Matti Röngän äänikirjoja ja Viktor Kärpän seikkaillessa maalaan rekkokankaalle toista tarinaa, rytmikästä ja polveilevaa.
Sain Kosketan eilistä -blogin Outi Kaarinalta kiertopalkinnon!
Outi Kaarina palkitsi blogini antamalla sille bloggaajien toisilleen jakaman kiertopalkinnon. Nöyrin kiitos, olen otettu! Outi Kaarina osaa kertoa menneistä ajoista todella niin, että tuntuu kuin voisin ojentaa käteni ja koskettaa eilistä. Suosittelen lämpimästi!
Kiertopalkinnon idea on, että bloggaajat palkitsevat mielestään maininnan ansaitsevat blogit ja palkinnon saaneet puolestaan kierrättävät palkintoa eteenpäin.
Tässä kiertopalkinnon ohjeet:
1. Kiitä antajaa ja linkitä hänen blogiinsa
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi jolla on alle 200 lukijaa, ja kerro se heille jättämällä kommentti
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi
4. Pyydä palkinnon saaneita jakamaan sen eteenpäin viidelle suosikkiblogilleen
Hurrrjan vaikea valinta! Mutta näille viidelle kierrätän palkinnon (ihan satunnaisessa järjestyksessä):
1. Susannan työhuone Miulla ei ole mitään käsitystä, kuinka paljon lukijoita Susannalla on, mutta hän kyllä ansaitsee palkinnon kekseliäisyydestään, hienostelemattomuudestaan, yksinkertaisesta realismistaan, touhukkuudestaan ja kauniista kuvistaan.
2. Ässän käkenä Ässän riemukkaat kirjoitukset mm. koulumaailmasta ovat vaaraksi tietokoneelle ja lukijalle: aamukahvit voivat pärskähtää näppikselle ja naurukohtauksen kourissa voi pudota tuolilta. Rauhallisimmillaankin nokkelaa sanailua.
3. Nouseva myrsky Tätä blogia en ole seurannut vielä kauaa, mutta olen ihastunut sen raikkauteen ja siihen, että vaikka juttuja on monista aiheista, ne onnistuvat osumaan minuun.
4. Leenan käsityöt En muuten tiedä tämänkään lukijamäärästä. Leena on hämmästyttävän näppärä ja ahkera! Käy vaikka katsomassa! Arvostan loppuun saakka huolellisesti tehtyä työn jälkeä, kunnolla tekemistä.
5. Oikeus olla rajaolento Tämän joudut kokemaan itse. Menen lukemaan Maahiskaa, ihastelen (sillä lailla kuin ihastellaan tienpientareen tylsyydessä terhakkaana kukoistavaa orvokkia), tulen eteeriselle tuulelle, mutten osaa kuvailla. Maahiskasta ei ihan saa kiinni ja se on ihastuttavan kiinnostavaa.
Huomasin, että monessakaan noista blogeista ei ole sitä systeemiä, että niihin voisi "liittyä lukijaksi" tai en ainakaan löytänyt. Outi Kaarina kysyi, miten miun blogiini voi liittyä, enkä tiedä. Tietääkö joku?
Loin päivälleen 2 vuotta sitten Kansallispukufoorumin. Siellä ei ole niin vilkasta kuin toivoin, mutta en ole vielä heittänyt kirvestä kaivoon sen suhteen. Alussa oli ongelmia rekisteröitymisten ja kirjoittamisen kanssa ja se varmaan osaltaan karsi väkeä. Suosituin juttu foorumilla on jo kaksi kertaa järjestämäni joulukalenteri: 2010 ja 2011. Jälkimmäiseen sain paljon apuja, mistä olen hyvin kiitollinen! Suosiosta huumaantuneena ja jonkun (en nyt valitettavasti muista kenen, enkä jaksa etsiä...) vinkistä päätin, että tänä vuonna tehdään "kansallispuku-poika-joulukalenteri", jossa siis esitellään kuvakilpailun valtaisasta kuvavyörystä parhaat 24 otosta ja niistä palkitaan 3 hienointa. Hain apurahaa palkintoihin, en saanut. Nyt on vireillä sellainen, että olen laittanut kansallispukuja myyville tahoille, kansantanssialan keskusseuroille jne. viestiä tästä. Jos saisimme mukaan 20 tahoa, olisi rahallinen panostus jokaisen osalta 20 €. Ajattelin, ettei se olisi liikaa. Saas nähdä. Odottelen vielä isoa kasaa vastauksia. Wetterhoff on lupautunut mukaan, samoin yksi yksityishenkilö ja siitä sitten ajattelinkin, että jos en saa tuota kautta palkintorahoja, niin löytyisiköhän yksityishenkilöiltä halua tukea tätä. Haluan korostaa, että tästä ei koidu miulle mitään taloudellista hyötyä (paitsi tietysti sitä kautta, että kun ihmiset innostuvat kansallispuvuista, niin saatan saada tilauksia). Kuvien yhteydessä saa mainostaa itseään tai edustamaansa ryhmää. Miulla menee tähän hommaan aika paljon aikaa ja ajattelisin, että se riittää miun panokseksi, mutta en tee konkurssia, jos laitan palkintopottiin oman 20-euroseni. Olen kyllä saanut ideasta kovasti positiivista palautetta, joten sen puoleen kaikki hyvin. Nyt pitäisi vain nopeasti saada palkintopuoli kuntoon, että poikajoukot pääsisivät toden teolla haastamaan toisiaan :D
Facebookista löysin Feresi-ryhmän. Toivon, ettei perustaja ole pahoillaan siitä, että taidan olla vallannut sen... Perustin sinne myös Kansallispuku-ryhmän ja siellä onkin ilahduttavan paljon aktiivisia kävijöitä. Facebookin Ortodoksi-net Ortodoksinet -ryhmässä on jo pitkään pyörinyt suosittu kilpailu, jossa tunnistetaan kirkkorakennuksia. Siitä innostuneena aloitin eilen Kansallispuku-ryhmässä vastaavan kilpailun ja kyllä lämmittää sielua, että se sai heti innostuneen vastaanoton! Äsken lisäsin kilpailuun toisen kuvan. Näihin Facebookin ryhmiin pääset ymmärtääkseni vain, jos olet rekisteröitynyt Facebookiin ja osaan täytyy kai "pyytää jäsenyyttä" että pääsee lukemaan tai kommentoimaan.
No niin. Jos kuulosti siltä, että Soja se kehua retostelee tekemisillään, niin ei ollut tarkoitus (ainakaan paljoa :P). Vaan, kuten alussa sanoin, niin silmissä - mielessä. Jos vaikka saisin blogin lukijoista ja lukijoilta lisää iloista virtaa ja ideoita tähän rummutukseen. Epäilen kyllä, että samat ihmiset ovat jo näissä kaikissa hommeleissa mukana.
Tässä maassa on paljon muitakin kansallispukujen eteen lujasti töitä tekeviä ihmisiä ja yhteisöjä. Joskus jotkut tuntuvat vähän sisäänpäin kääntyneiltä. Kansallispukua halutaan tietoisuuteen, mutta kuitenkin pidetään siitä kaksin käsin kiinni, ettei kukaan vaan pääse pilaamaan sitä. Ymmärrän dilemman, taistelen sen kanssa ihan itsekin. On myös hyvin avarakatseisia ja innovatiivisia ihmisiä ja tahoja. En uskalla alkaa luetella, koska takuulla unohdan jonkun tärkeän. Enkä miekään tiedä kaikkia. Tulkaa vaikka Kansallispukufoorumille luettelemaan heitä!
