Toinen alussa oleva tarina on Kuolemajärven b-puku, eli toinen mallipuku. Leikkasin juuri rekon kankaat ja keksin näköjään kaikkea muuta tekemistä, ettei tarvitsisi aloittaa kirjontaa. Tiedän, että kun saan kankaat harsittua kohdalleen ja ensimmäisen rivin kirjottua, homma alkaa sujua. Eikä noissakaan mitään kauheaa ole. Mikä siinä on, että aloittaminen on niin vaikeaa??
Kuolemajärven hamekankaat ja sarat lähtivät maanantaina asiakkaille. Olipa mukava kantaa postiin 5 pötkyläistä pakettia :)
Eilen oli Tiiuskaisen koulun kevätjuhla. Opettajakunta oli keksinyt teemaksi kotoiset perinteet ja opettajat olivat pukeutuneet kansallispukuihin ja fereseihin, kaikki muut paitsi rehtori. Ohjelmassa oli perinteisiä karjalaisia piirileikkejä, kansanlauluja ja kanteleen soittoa, Kalevala-näytelmiä ja tietoiskuja Imatrasta. Vein pyydettynä muutaman puvun mallinukkien päälle puettuna koulun aulaan näytille ja lainasin Virolahden miehen pukua Tiiuskan opelle. Olen tosi iloinen tästä teemasta. Useampi vanhempi kävi arvelemassa, että olin jotenkin osallinen tähän valintaan, mutta en edes ollut :D
Komea rivi opeja. Juuri tänään mietiskelin, että pitää mainita pikkusisko-opelle, että pukuani saa kyllä lainaksi hyvään tarkoitukseen (esim. koulun juhliin). Varsinkin kun olen tänään tuulettanut sen ihanassa helluntain kevätsäässä.
VastaaPoistaYks kaks hyppäsit keittiön pöydälleni. Kiva juttu Karjala-lehdessä sinusta, melkein aukeama.
VastaaPoistaNiinkö? Jaaha, täytyy metsästää taas se lehti jostain :)
VastaaPoista