Näytetään tekstit, joissa on tunniste työohje. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työohje. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

DIY hammasrivireikäommel ja nirkot

Taidon ja käsityön viikko jatkuu. Hammasrivireikäommel on monikäyttöinen ja tarpeellinen juttu. Sitä käytetään ihan sellaisenaan koristeena. Sitä voidaan tehdä polveilevana, jolloin tasaisten pylväiden sijasta muodostuu siksak-kuvio. Paidan kaulukseen voidaan tehdä hapsureuna niin, että tehdään n. 1 cm päähän kankaan reunasta puolikas hammasrivireikäommel (sinne enemmän kankaan puolelle) ja puretaan sen jälkeen siitä sentin leveydeltä kankaanlangat pois. Rannekkeisiin tehdään usein nirkkoreuna, jossa ensin tehdään hammasrivireikäommel, joka sitten taitetaan kahtia ja ommellaan niin, että muodostuu "tappeja" eli nirkot. Päärmeen voi kiinnittää hammasrivireikäommelta käyttäen.

Hammasrivireikäompeleen ja sen johdannaisten tekoon on monia tapoja. Jotkut tekevät hammasrivireikäompeleen nurjalta, jotkut ottavat kiinnittävän piston eri kohdasta jne. On hyvä kokeilla eri tapoja ja etsiä itselle luonteva. Mie kerron tässä sen tavan, jota itse useimmiten käytän. Tässä harjoitellaan huomattavasti krouvimmalle kankaalle kuin mihin näitä kansallispuvuissa tehdään. Tätä ohjetta saa käyttää käsityön opetuksessa lähde mainiten.

Pura kankaanlankoja reikäompeleen suuntaisesti n. 2 mm leveydeltä.

Jos reikäommel jatkuu reunasta reunaan, pura langat kankaan reunasta reunaan. Jos reikäommel päättyy keskelle kangasta, leikkaa poistettavat langat parin sentin päästä reikäompeleen päädystä ja taita ne nurjalle.

Nyt tehdään nirkkoreunaa ja kankaan päistä taitetaan saumanvarat nurjalle. Näin tehdään myös, jos tehdään rannekkeeseen nirkkoreunaa, mutta silloin hammasrivireikäommel on useimmiten lähellä rannekkeen keskikohtaa.

Pallokärkinen tai tylppä neula on hyvä. Mitä tiiviimpi kangas, sen ohuempi neula. Lankana käytetään pellavalankaa, kankaanvärinen nypläyslanka on hyvä. Langan vahvuus riippuu kankaan paksuudesta. Esim. Linnea- ja Kaisa-kankaille sopii ½-valkaistu Bockens 50/2 tai 40/2 nypläyslanka. Pujota aloituspää kuvan mukaisesti saumanvaraan.
Aletaan muodostaa pylväitä. Saumanvaran kohdalla on lankoja kahdessa kerroksessa. Näitä päällimmäisessä kerroksessa olevia lasketaan, mutta myös ne alapuolella olevat tulevat mukaan pylväisiin eli saumanvaran kohdalla pylväistä tulee paksumpia. Kankaan tiheydestä riippuen yhdessä pylväässä on yleensä n. 3 - 5 lankaa. Jos teet kansallispukua, tarkista pukukohtaisista ohjeista, montako nirkkoa sentillä tulee olla ja jaa kankaan langat sen mukaan. Ota neulalle ensimmäisen pylvään langat ja vedä lanka läpi (älä vedä langan alkupäätä mukana).



Ota uudelleen samat langat neulalle ja pistä neula vielä reunaan. Tuo lanka läpi ja kiristä niin, että ompelulanka asettuu pylvään juureen (tässä nyt tuonne vasempaan reunaan). Kiristä melko napakasti niin, että todella muodostuu pylväs.

Ota seuraavan pylvään langat neulalle ja vedä lanka läpi. 
Ota taas uudelleen samat langat neulalle ja pistä neula reunaan. Kiristä vasemmalle.



Kun saumanvaran osuus loppuu, alkaa helpottaa. Jatka samaan malliin. Yhteen pylvääseen tehdään siis aina kaksi pistoa: ensimmäinen nappaa pylvään langat nippuun... 
...ja toinen kiinnittää ompeleen reunaan ja kiristää pylvään.



Kun pääset toiseen reunaan, muista taas ottaa alapuolen langat mukaan saumanvaran osuudella. Pujota langan loppupää saumanvaraan.

Toinen reuna tehdään samalla tavalla ja samat langat otetaan pylvääseen.
(Jos haluttaisiin tehdä polveilevaa hammasrivireikäommelta, tässä vaiheessa otettaisiin aina puolet edellisestä ja puolet seuraavasta pylväästä nippuun, jolloin pylväät asettuisivat siksak-muotoon. Mutta nyt tehdään nirkkoja ja halutaan suoria pylväitä.)
Muodostuu siis napakoita, suoria pylväitä.



Kun toinenkin reuna on valmis, taitetaan hammasrivireikäommel kahtia pylväiden puolivälistä. Pylväät lähtevät tosi helposti taittumaan vinoon, varmista, että ne taittuvat suoraan.

Pujota taas langan alkupää saumanvaroihin ja tuo neula esiin kahden reunimmaisen pylvään välistä. Ota pisto niin, että lanka kulkee suoraan pylvään välistä ja vinossa kankaiden läpi, pylvään juuressa. Pistot tarttuvat vain ihan kankaan reunaan.

Jatka samaan malliin koko reuna.

Tadaa, nirkkoreuna on valmis!

Ja se näyttää suunnilleen samalta molemmin puolin.


Nirkkoreunat Kymenlaakson eli Anjalan puvun rannekkeissa. Useimmiten nirkkojen juureen tehdään vielä tikkipistot. Ne voi tehdä myös samalla, kun ompelee kahtia taitettuja nirkkoja yhteen. Silloin joka toinen pisto otetaan tikkipistoksi ja joka toinen pylväiden välistä.

Puolikkaan hammasrivireikäompeleen avulla tehty hapsutus Sysmän ja Luhangan kansallispuvun kauluksessa.
(Suomalainen kansallispuku -näyttely Suomen käsityön museossa 2017).
Hammasrivireikäommelta voidaan käyttää myös päärmeen kiinnittämisen yhteydessä. Silloin kankaan puoleinen reuna tehdään "normaalisti" ja päärmeenpuoleista reunaa tehdessä reunaan kiinnittävä pisto kiinnittää samalla myös päärmeen. Jääsken naisen kansallispuvun hihansuu.
Hammasrivireikäommelta nirkkoja varten Virolahden naisen rannekkeeseen.

Virolahden naisen kansallispuvun ranneke.
Vehkalahden kansallispuvun paita tekeillä. Päällimmäisenä on rannekkeet, joiden reunassa on nirkkoreuna. Kauluksen etureunoissa ja yläreunassa tulee olemaan hapsut ja tässä niitä varten on tehty puolikas reikäommel, mutta kankaanlankoja ei ole vielä purettu.
Polveilevaa hammasrivireikäommelta Virolahden naisen kauluksen päärmettä kiinnittämässä.

maanantai 9. huhtikuuta 2018

DIY villakirjontaa - Taidon ja käsityön viikko 2018

Tällä viikolla vietetään taas Taidon ja käsityön viikkoa. Vuoden teema on kirjonta, jes!
Siitä riemusta julkaisen vuoden 2015 Kirjonnan salaisuus -joulukalenterin työohjeet. Koska homma on alunperin joulukalenteri, ohjeet ovat 24 osassa. Joulukalenterissa tarvikkeet olivat mukana, nyt voit hankkia ne itse. Tee koko systeemi tai poimi mieleiset tekniikat!

Siltä varalta, että haluat edetä kuten joulukalenterissa, en paljasta mitä tästä tulee. Jos haluat tietää sen, niin kurkkaa viimeinen ohje. Tekniikat ja materiaalit ovat lainaa kansallispuvusta, kirjonta on villakirjontaa ja lopputulos on käyttöesine.



Tarvikkeet ja työvälineet:

- Tiivistä, paksua, käsinkudottua tai teollista sarkaa tai "villakangastakkikangasta" 62 x 21 cm ja 17 x 17 cm
- harsinlankaa
- kolmea eriväristä, ohuehkoa villalankaa esim. oranssi, harmaanvihreä ja vihreä, esim. Wetterhoffin Veera tex 55 x 2 tai Vuorelman kampalanka tex 28 x 2. Mallityössä oranssi ja harmaanvihreä ovat Veeraa ja vihreä Vuorelman kampalankaa. Ohuempia lankoja käytetään tarvittaessa moninkertaisena.
- valkaisematonta pellavaista nypläyslankaa esim. Bockens 50/2
- saran väristä pellavaista nypläyslankaa esim. Katrilli (Jatan aitta) tai Bockens 35/2.
- liitukynä
- silmäneula
- nuppineuloja
- Merkkauslista, jonka saat tulostettua tästä. Varmista, että lista (punainen) on 12,2 cm pitkä. Tee pisteiden kohdalle reiät minirei'ittimellä tai esim. paksulla neulalla.

Ohjesivut:

Kirjonnan salaisuus 1
Kirjonnan salaisuus 2
Kirjonnan salaisuus 3
Kirjonnan salaisuus 4
Kirjonnan salaisuus 5
Kirjonnan salaisuus 6
Kirjonnan salaisuus 7
Kirjonnan salaisuus 8
Kirjonnan salaisuus 9
Kirjonnan salaisuus 10
Kirjonnan salaisuus 11
Kirjonnan salaisuus 12
Kirjonnan salaisuus 13
Kirjonnan salaisuus 14
Kirjonnan salaisuus 15
Kirjonnan salaisuus 16
Kirjonnan salaisuus 17
Kirjonnan salaisuus 18
Kirjonnan salaisuus 19
Kirjonnan salaisuus 20
Kirjonnan salaisuus 21
Kirjonnan salaisuus 22
Kirjonnan salaisuus 23
Kirjonnan salaisuus 24

perjantai 26. helmikuuta 2016

Paksun saran ompelu - DIY

Tänään pitäisi tarjoilla synttärikakkua (ks. eilinen postaus), mutta koska virtuaalisesta kakusta ei ole oikein mihinkään, päätin leipoa iloksesi videot paksun saran ompelusta.

Harmaa sarkaviitta KMKE A580 on talletettu Räisälästä. Kuvassa näkyy myös sen nurjan puolen ompeleita.
Viitta asustelee Kansallismuseon kokoelmissa.


Kuolemajärven kansallispuvun sarkaviitta

Paksu sarka on aivan ihana materiaali. Se on purkautumatonta, muokkautuvaa, napakkaa, pehmeää, sen paksuus antaa mahdollisuuden monenlaiselle koristelulle ja muokkaukselle ja se on erittäin käyttökelpoinen materiaali hyvin moniin tarkoituksiin.


Jääsken alueen miehen kansallispuvun liivi, jonka etukappale on paksua sarkaa, takakappale valkaisematonta pellavaa. Sama liivi on myös Sortavalan seudun miehellä.

Kansallispuvuissa paksua sarkaa käytetään eniten karjalaisiin sarkaviittoihin. Lisäksi siitä tehdään miesten liivejä ja läntisiä röijyjä. Paksua sarkaa on lampaan väreissä, eli luonnonvalkoisena, luonnonmustana ja eriasteisina harmaina siitä välistä. 





Kivennavan naisen kansallispuvun sarkaviitta

Paksu sarka on täyttä villaa. Se kudotaan ja sitten sarkautetaan, eli "pestään pilalle". Esikuvien aikaan käytettiin erityisiä sarkatamppeja, nykyisin sarkautetaan pesukoneessa. Hyvä sarka on purkautumatonta ja sen pinta hylkii vettä. Sitä voi ostaa miulta valmiina sarkoina sekä ohjeena ja lankoina.


Jääsken naisen kansallispuvun sarkaviitta
Kaukolasta/Käkisalmesta talletettu sarkaviitta KMKE A801, joka asustelee Kansallismuseon kokoelmissa, on luonnonmustaa paksua sarkaa.

Saran paksuus ja purkautumattomuus antaa mahdollisuuden erityisille työtavoille. Ja niistä siis tein nyt ohjevideot ommellessani Lavansaaren miehen sarkaviittaa asiakkaalle.


Lähikuva Jääsken naisen kansallispuvun sarkaviitasta

Videot voit katsoa isommassa koossa viemällä hiiren osoittimen videon päälle ja klikkaamalla oikeaan alanurkkaan ilmestyvää "koko näyttö" -kuvaketta. Takaisin bloginäyttöön palataan samalla tavalla oikean alanurkan kuvakkeesta.
Hulpioreunat voi yhdistää aivimalla.





Leikatut reunat ommellaan saumaksi kahdessa vaiheessa:




Sekä paksuissa, että ohuissa saroissa käytetään usein risapäärmettä, jossa tukilanka estää langan uppoamisen risareunaan ja sen liestymisen:



Näitä videoita ja tätä bloggausta saa vapaasti käyttää käsityön opetuksessa. Olkaapa hyvät, toivottavasti maistui :)

torstai 26. marraskuuta 2015

Kansallispukuiset lumihiutaleet

Lämpimänä kiitoksena Sinulle tästä kansallispuvun juhlavuodesta askartelin kansallispukuisen lumihiutaleen.

Voit ladata lumihiutale-pdf:n täältä ja tulostaa niin monta kuin haluat. Arkilla on kaksi vähän erilaista hiutaletta. Tai voit tehdä vielä hienompia kuin mallit!

Voit tulostaa lumihiutaleet tavalliselle kopiopaperille tai kokeilla erilaisia muita papereita.
Lisäksi tarvitset ketterät, teräväkärkiset sakset.
Leikkaa lumihiutaleiden neliöt irti paperista.

Taita kumpikin neliö ensin puoliksi ja sitten vielä kolmeen osaan. 
Katso tulosteessa olevaa ohjetta.

Leikkaa viivaa myöten, jolloin taitereunat jäävät kaikissa nurkissa kokonaisiksi.

Leikkaa viivoitetut alueet pois varovasti ketterillä, teräväkärkisillä saksilla. Voit hyvin leikata kuviot osissa, silloin et joudu vääntelemään paperia niin paljoa. Varsinkin pienet kohdat kannattaa leikata erikseen.

Ihan hyvä idea voi olla leikellä roskiksen päällä...

Avaa lumihiutaleet varovasti.
Silitä ne silitysraudan yhden pisteen lämmöllä suoraksi tai laita kirjan väliin yöksi suoristumaan.


Koristele lumihiutaleilla ikkuna, peili, seinät, joulukortit tai mitä ikinä keksitkään.

Valkoista ja kansallispukuista joulua toivottaen, 
Soja

perjantai 27. syyskuuta 2013

Kansallispuvun paidan silitys DIY

Huomenna lähden vähän ennen heräämistä ajelemaan Jyväskylään. Kansallispukukeskus juhlii kansallispuvun synttäreitä tässä syksymmällä, sillä varsinaisena syntymäpäivänä 5.8. on vielä vähän huono aika tällaiselle tapahtumalle. Olen pakkaillut kolme päivää ja tänään jatkuu. Löydän koko ajan uutta mukaan otettavaa ja saatan ehkä täyttää koko paikan "laukkuryssän" Puodillani. Lisäkseni paikalla on 9 muutakin myyjää ja synttärien kunniaksi on pukunäytös ja luento. Tervetuloa juhlimaan!

Kuopus 7 v. otti kuvia pakkaustouhuistani. Mitä ihmettä tässä on? Tuu katsomaan lauantaina Jyväskylään ;)
Muun pakkailun lisäksi täytyy tietysti laitella oma kansallispuku kuntoon. Äiti tulee myös ja koska hänen pukunsa asustelee täällä meillä, huollan senkin. Oikeastaan huomenna leikimmekin roolileikkiä ja vaihdamme puvut keskenämme! Puvut leimautuvat helposti ihmisiin. Minua on katseltu 20 vuotta Sysmän ja Luhangan puvussa, äitiä 30 vuotta Kymenlaakson puvussa. Saa nähdä miten sekaisin ihmiset menevät tästä. Saa nähdä, miten sekaisin menemme itse! Hihii!

Isoin homma pukujen huollossa on tietysti paidan silittäminen. Koska se ei ole mitenkään yksinkertainen juttu ja koska tiedän monen asian kanssa tuskailevan, kerron miten itse sen teen.

Käytön jälkeen paita tietysti pestään sen mukaisesti, mitä mikäkin paita vaatii. Paidan voi tärkätä pesun yhteydessä lisäämällä viimeiseen huuhteluveteen tärkkiä. Tärkkäyksen voi tehdä myös ennen silitystä. Paitaa ei silitetä säilytykseen, vaan säilytetään pesuruttuisena. Silitys voi kellastuttaa paidan pitkässä säilytyksessä.

Nyt, kun tarvitsen paidat päälle lauantaina, niin keskiviikkoiltana kostutin paidat suihkupullolla. Olin kyllä lisännyt tärkkiä myös pesun päätteeksi, mutta koska halusin vahvemman tärkin, lisäsin tärkkiä suihkupulloon. Suihkuttelin sitten paidat kauttaaltaan kosteiksi ja viikkasin muovipussiin. Muovipussi tiiviisti kiinni ja paidat saivat "muhia" yön yli. Silloin kosteus tasaantuu ja imeytyy hyvin kuituihin.


Taas näitä ärsyttävän harmaita kuvia, pahoittelen =/

Torstaiaamuna availin pussin ja aloitin silittämisen. Siihen täytyy varata reilusti aikaa.

Toinen nyt silitettävistä paidoista on kapeahihainen ja siinä on suuri pääntie. Toinen on leveähihainen, pienellä pääntiellä. Silitin tietysti yhden kerrallaan, mutta kerron tässä vaiheittain, lomittain silitysjärjestyksen.

Koska paidoissa on tärkkiä, silityslämpötila asetetaan sen mukaan. Miun raudassa on kolmen pisteen kohdalla pellava ja puuvilla. Pellava on se kuumin kohta, puuvilla seuraava. Tuo tärkki kestää sen puuvillalämmön. Kuumemmalla se ruskistuu.

Kangas tulee silittää kuivaksi asti, koska pellavan ominaisuus on, että se vetää ruttuun kosteana. Rautaa painetaan reilusti ja toisella kädellä pidetään kangasta napakasti suorana, ei kuitenkaan saa venyttää "yli", ettei paita ala liekottaa.

Aloitan silittämisen hihoista. Kapeiden hihojen silittämisessä käytän apuna hihalautaa. Jos sellaista ei ole, voit käyttää vaikkapa tiukkaan rullattua lakanaa, jonka sujautat hihan sisään.


Aloitan silittämisen hihansuusta. Tässä on iskuhapsua tuossa hihansuussa, joten oioin hapsut ja silitin hihansuun tienoilta. Pyörittelin hihaa tuossa hihalaudalla niin, että sain sen joka puolelta silitettyä.


Sitten siirsin hihaa hihalaudalla niin, että sain hihan yläosan käsittelyyn. Silitin sen, taas pyörittäen hihaa hihalaudalla ja varoen ruttaamasta jo silitettyä osuutta.


Myös olan kohdan voi silittää tässä saman tien. Varsinkin, jos pääntie on pienehkö, niin tässä kohtaa se on tehtävä. Saumojen kohdalla saumaa venytetään suoraksi ja raudan kärjellä painetaan ja vedetään sauman molemmin puolin. Siis niin, että se raudan reuna kulkee saumaan nojaten. Toinen hiha ja olka samoin.


Leveän, rannekkeellisen hihan silittyksen aloitin rannekkeesta. 


Ensin oioin reunat ja revinnäiset oikeaan mittaansa ja sitten silitin reippaasti hinkuttaen. Ranneke on kaksinkertainen ja täytyy varmistua, että se kuivuu läpeensä. Sitä voi silittää myös nurjalta. Tällaisiin kohtiin tulee helposti silitysryttyjä, jos kangasta ei silittäessä pidä vähän venytyksellä. Koska miulla on vain kaksi kättä ja nyt toisessa oli kamera, niin en ihan saanut sitä kuvattua, mutta tuo käsi tuossa venyttää ranneketta raudasta pois päin ja rautaa painetaan alustaa vasten samalla silittäen. Onpa vaikeaa selittää, tajusitko?


Sitten hiha. Taitoin leveän hihan kaksinkerroin niin, että hihan alaosassa oleva sauma on tuossa päällä keskellä ja kainalon kohta siis kohti kattoa. Huolehdin, että kangas on sileä, myös tuolta hihan vastakkaiselta puolelta, etten silittänyt sinne taitteita. Sitten silitin tuosta keskeltä, varoen noita taitteiden kohtia. Saumaa sai taas venyttää suoraksi ja sauman molemmin puolin vetää raudan kärjellä tai reunalla.


Käänsin hihan ympäri, eli nyt hihan päällipuoli ja olan kohta ovat tuossa keskellä päällä. Silitin samalla tavalla keskeltä tuon hihan päällipuolen...


...ja toisella kädellä kangasta pingottaen (ei ole nyt pingotettu, kun kamera oli siinä toisessa kädessä) hihan kiinnityssauman laskosten pohjat raudan kärjellä.


Rannekkeen puolelta hihansuun laskokset myöskin kangasta venyttäen, raudan kärjellä ihan tuonne laskosten juureen saakka sileiksi.


Taitoin hihan "oikeaan asentoonsa" eli nyt hihan sauma on toisessa reunassa ja olan kohta toisessa. Silitin tuosta välistä loput suoraksi ja taas tietysti sinne laskosten pohjiin saakka. Hihan kiinnityssauman vieri tarkasti! Vielä hiha ympäri ja sama toiselle puolelle.

Ja toinen hiha samoin. Tässä kohtaa tekee mieli pitää kahvitauko, mutta älä karkaa, muuten paita kuivuu, eikä sitä saa enää suoraksi ja homma on aloitettava alusta.


Jos pääntie on oikein suuri, olan voi silittää niin, että sujauttaa paidan pääntien kautta silityslaudan päähän.


Tai voi käyttää hihalautaa, kuten tuossa aiemmin selitin ja sen hihalaudan voi myös tyrkätä tietysti tässä vaiheessa pääntien kautta olan kohdan alle. Miulla on tällainen silityskinkku, jota käytän pienellä pääntiellä varustetun paidan olan kohtien silittämiseen. Tiukka lakanarullakin toimii. Tärkeää kuitenkin on silittää se olan kohta.


Tässä siis pienellä pääntiellä varustetun paidan olan kohta. Sujautin silityskinkun tuonne alle ja silitin olan kohdan ja huolehtien myös saumojen vieruksista.


Suurella pääntiellä varustetussa paidassa on kauluksen reunassa hapsut. Sujautin paidan silityslaudan päähän niin, että kaulus on laudalla ja suurin osa paidasta riippuu laudan päästä lattialle. Suoristelin vähän hapsuja....


...ja silitin kauluksen suoraksi pyörittäen sitä tuon silityslaudan pään ympäri. Tässä paidassa on kauluksen kiinnityssaumassa nyörikuja ja se on myös huolehdittava kuivaksi. Kaulus on pystyssä pidettävää mallia, joten tärkkiä saa olla reippaasti.


Pienellä pääntiellä varustetun paidan kauluksen silitin vain osa kerrallaan tuossa silityslaudan päällä. Taas nuo reunat ja reikäompeleet oli venyteltävä oikeaan mittaansa ennen silitystä ja toisella kädellä vedettävä kangasta suoraksi.




No niin, hihat ja kaulus sileät. Pujotin paidan silityslaudan ympärille. Silityslauta on siis tuolla paidan sisällä. Silitin ylisten osuuden ensin, taas venyttäen kangasta kevyesti toisella kädellä ja painaen rautaa reippaasti. Saumojen vieret vedin raudan kärjellä tai reunalla venyttäen saumaa samalla. Pyöritin paitaa laudalla, että sain yliset kokonaan silitettyä.


Sitten on alisten vuoro. Mutta koska mie olen laiskimus, eivätkä aliset kenellekään näy, silittelin vain sen verran yläreunasta, ettei kosteus hiivi rypistämään ylisiä ;D Neuvon tietysti silittämään alisetkin kiltisti.


Silitetyt paidat laitetaan varovasti hengarille tai varvalle (varpa on "keppi" ja siihen laitetaan paita niin, että keppi työnnetään toisesta hihasta sisään ja kurkistamaan toisesta hihasta ulos ja sen pitää olla niin pitkä, että paita hihoineen mahtuu siihen suorana) jäähtymään. Ne saavat mieluusti olla siinä oikosenaan seuraavaan päivään, mutta muutaman tunnin ainakin. Jos paidan vetäisee tuosta suoraan päälle, sen takuulla saman tien rutussa.

Kun paita on jäähtynyt ja rutikuiva, sen voi viikata ilmavasti laukkuun tai sujauttaa pukupussiin - jos sitä täytyy kuljettaa - tai pukea päälle.

Nyt saa mennä kahville.