Noin muuten työn alla on Kivennavan paita ja sen rekko. Olen saanut kirjontarytmistä kiinni. Rekon tekeminen on mukavaa, nopeampaa kuin pelkäsin ja meidän normaalit sisävalot riittävät syksyn valonnielevästä pimeydestä huolimatta. No, hidastahan se silti on, mutta mukavaa! Ja tekemistä siivittävät äänikirjat. Edellinen taisi olla Seppo Jokista, nyt menee Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie. Eläköön kirjaston äänikirjavalikoima! Toivottavasti se laajenee pian... Luen myös ihan paperikirjoja paljon ja yhtä aikaa äänikirjojen kanssa. Joskus, jos molemmat ovat samaa tyyliä, ne menevät sekaisin, joten yritän valita mahdollisimman erilaiset kirjat.
Kivennavan rekon kirjonta etenee, rivi riviltä kuvio täydentyy ja mieli rauhoittuu.
Eilen oli kansallispukukurssin viimeinen kerta ennen joulua. Pidin pienet tuntsarit opiskelijoille, jotka yllättyivät sekä siitä, mitä oli jäänyt mieleen, että siitä, mitä ei. Näytin kuvia, 10 pukua ja 10 yksityiskohtaa, joista piti tunnistaa asioita ja sijoittaa ne läntiseen tai karjalaiseen pukualueeseen. Hauskaa oli ja moni asia taisi selkeytyä! Idean sain Inga Pihlhjertalta, kiitos!
Opiskelijat antoivat miulle joululahjaksi Virkkukoukkusen pussukan!
Kiitos ihanaiset, näitä ei vaan voi olla liikaa!
Eilen oli hieno päivä kahdella muullakin tavalla. Leea-Marin, 5-v., hammas on heilunut jo pidemmän aikaa ja eilen päiväkodissa se oli irronnut! Illalla hän touhotti sen huolellisesti tyynyn alle ja hammaskeiju kävi suorittamassa vaihtonsa. Likka kasvaa isoksi!
Ja mie kävin illalla ystävän kanssa kuuntelemassa Club for fivea. I h a n a a !
Tänäänkin on merkittävä päivä, tänään auotaan luukkuja! Leea-Mari avasi aamulla Päivä paloasemalla -tapahtumasta saadun palomieskalenterin (hmm, äitikin vois huolia sellaisen ihan oman palomieskalenterin, mut vähän toisenlaisella kuvituksella :P ) sekä Nalle Puh -lehden mukana tulleen kalenterin. Molemmat kuvakalentereita. Ja koska näinä yltäkylläisyyden aikoina joulukalentereitakin pitää olla pilvin pimein, niin jo aika monennen kerran kätkin kouluaikoina tekemäni kuusikalenterin pusseihin vihjeitä. Kyllästyin parissa vuodessa pusseihin mahtuvaan pikkukrääsään, joten kätken pusseihin vihjeet ylläreitten etsintään. Leea-Marin vihjeissä on lähikuvia piilopaikoista. Tiia-Maija, 10-v. (,jolla myös on palomieskalenteri ja Aku Ankka -lehden mukana tullut kuvakalenteri), saa harjoitella moninaisia taitoja, vihjeissä on englanninkielisiä, on kirjaimia, joista pitää muodostaa sana, runomittaisia arvoitusvihjeitä ja on jopa yksi, johon tarvitaan kompassi ja askeleita laskemalla päätyy toivottavasti oikeaan paikkaan! Vihjeiden perusteella löytyy sitten kaikenlaista pitkin vuotta haalittua enemmän ja vähemmän tarpeellista: kirja, dvd, konserttiliput, vihko, joulukoriste jne.
Hyvin palvellut kuusi
Mie oon tehnyt siullekin joulukalenterin! Tai viimevuotisen ahkeroin ihan itse, tällä kertaa saan apua kansallispukuväeltä! Käy kurkkaamassa ja mainosta kamuillekin :) Jännittävää joulun odotusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti! Ihanaa!