Suomalaisen käsityön syvin olemus?

Aloin eilen kirjoittaa tätä blogipostausta. Aloitin sen luettelemalla, mitä ihmisille tulee mieleen suomalaisesta käsityöstä. Sitten ymmärsin, etten voi väittää tietäväni, mitä ihmiset todella ajattelevat sen perusteella, mitä luulen heidän ajattelevan. Pyysin apua parviälyltä eli Facebook-kamuilta ja tykkääjiltä. Ja siksi kirjoitan tänään.

Suomalaista käsityötä: Kuolemajärven kansallispuvun paidan kauluksen kirjontaa.

Laitoin saman kysymyksen omalle "siviiliseinälleni" ja työminän seinälle: 
"Autatko?
Pikainen gallup: 
Kerro hyvin lyhyesti, mitä tulee ekana mieleen sanaparista "suomalainen käsityö"."

Kuvittelin saavani vastauksia, jotka kuvaavat vähän ummehtunutta, vanhanaikaista tai kallista, mummon neuletta tai matonkudontaa.
Sain vähän niitäkin. Enimmäkseen yllätyin. Susanna seurasi keskustelua työminäni seinällä ja yllättyi hänkin. Hän väitti, että olen aivopessyt tykkääjäni. Toivon näin olevan. Sanoin, että ansaitsisin siitä palkinnon ja Susanna kieli poskessa lupasi sen miulle tänään (tuskin maltan odottaa), sillä tänään vietetään suomalaisen käsityön päivää. Kerron siitä lisää vähän myöhemmin.

Suomalaista käsityötä: Homomaatuska Tomppa -laukku ja Kirjosillan Veskavälke.

Yllättävästi vastaukset siviili- ja työseinälläni eivät juuri poikenneet toisistaan - mitä nyt siviiliseinällä eräs kamu viittasi sellaisiin toisenlaisiin käsitöihin, joita kuulemma Lahdessa joissain liikkeissä tarjotaan. Se ei kuitenkaan käy tähän vastaukseksi, koska kyse ei ollut suomalaisesta käsityöstä...

Tämähän ei tietenkään ole millään muotoa tieteellisesti pitävä tutkimus, sillä miun juttuja tuolla sattuneista syistä lukee suuri joukko käsityöstä tavalla tai toisella kiinnostuneita ihmisiä tai muuten miun "propagandalle" vuosia altistuneita.

Suomalaista käsityötä: Ilun handun laadukkaat langat. Kuva Terhi Muukkonen.

Villasukat, neulominen, perinteet, tuohityöt ja mummot nousivat eniten esille ja se oli varmasti aika odotettuakin. Mummot mainittiin sekä taitojen opettajina että taitavina tekijöinä.

Suomalaista käsityötä: Mummot osasivat ja opettivat.

Sitten oli useamman mainitsemia seikkoja, joita toivoin, mutten välttämättä uskonut saavani lukea: laatu, taito, kestävyys ja kestävä kehitys, työllistävä ja kansantalouteen liittyvä vaikutus sekä arvostus.

Suomalaista käsityötä: Kipriikan yrttipussi ikkunassa. Kuva ei anna yrttipussille oikeutta, koska oikeasti kuvasin tuossa pestyä ikkunaa ja nyt taas yrttiparat eivät ole kuvauskunnossa. Mene Kipriikkaan katsomaan paremmin ;)

Omaan mieleeni ei olisi ensimmäisenä juolahtanut peruskoulun käsityöt, tupasvilla tai keramiikka. Oikein oivaltavia vastauksia! Toivon todella, että peruskoulun taitoaineiden arvostus kasvaa ja niihin aletaan panostaa samanlaisella tarmokkuudella kuin matikkaan ja kieliin.

Suomalaista käsityötä: Hattulan kaakelitehdas. Kuva pöllitty yrityksen Facebook-sivulta.

Pelkäsin saavani paljon negatiivisia vastauksia, mutta ehkä negatiivisesti suhtautuvat sivuuttivat kyselyn kohteliaisuudesta. Muutama sellainen "siinä ja siinä" -huomio tuli: kutittava, kallis, vaatimattomat puurtajat (niin, onkohan tämä edes negatiivinen? Onko vaatimattomuudessa tai puurtamisessa varsinaisesti jotain vikaa?) ja rahattomuus (liittyen siihen, että käsityöllä on vaikea tienata kunnolla). Tosiasioita nämäkin, hyviä huomioita. Joskin suurin osa käsityöstä ei kutita :D

Suomalaista käsityötä: Aanmaan laukkuja. Otto Aanmaa on Suomen käsityöyrittäjien perustaja. Kuva: Terhi Muukkonen

Vielä vastaajien mielestä suomalainen käsityö on lujaa, vahvaa, imagoltaan ylvästä, leikkimieli puuttuu (tästä uskallan olla eri mieltä), villalankaa, neuloja, luonnonmateriaaleja, neulakintaita, käspaikkoja, arvokas, kallisarvoinen, aikaa kestävää, kehittyvä, siihen on  käytetty paljon aikaa, perinteistä kirjontaa, sipulipussi, virkkuuta, palttinaa, räsymattoja, hienostunutta, hillittyä, tarkoituksenmukaista, käyttöesineitä, pellavaa, kudontaa, huopaa, uniikkikappaleita, ryijyjä, raanuja, himmeleitä ja kansallispukuja (heh, mistähän tämä tuli mieleen...). 

Suomalaista käsityötä: Kiilaferre miun Puodista.

Vastauksissa näkyy toki myös vastaajien tausta silloin, kun siitä jotain tiedän. "Käsityö on muuttunut välttämättömyydestä luksukseksi ja harrastukseksi". Tämä on hyvin tärkeä oivallus myös kansallispukuja ajatellen, sillä moni vähän järjettömältä tuntuva ajatus selkenee tämän tiedon valossa. Ennen välttämättömyyksiä olivat monet asiat, jotka nyt eivät ole - vaikkapa taidon ja varallisuuden näyttäminen ja yleisesti hyväksyttyjen normien mukaan pukeutuminen - ja toisaalta luksusta monet sellaiset asiat, jotka nyt eivät - vaikkapa painokangas.

Suomalaista käsityötä: Design Pylsyn bambumekko.

Pienet käsityöyrittäjätkin mainittiin. Erinomainen aasinsilta siihen, miksi mie tätä suomalaisen käsityön syvintä olemusta kaivelen. Tänään nimittäin on kulunut 5 vuotta siitä, kun Suomen käsityöyrittäjät perustettiin. Ihan hiljattain ryhmämme muutettiin yhdistykseksi. Vuosi sitten kirjoitin siitä, mitä Suomen käsityöyrittäjät ovat. Nyt olemme siis yhdistys. Toiminta kehittyy, muotoutuu ja laajenee koko ajan. Olemme ylpeitä osaamisestamme, haluamme elättää itsemme ja jotkut työllistää muitakin ja tietysti palvella asiakkaitamme taidollamme ja tuotteillamme.

Suomalaista käsityötä: Paarma Designin Sielunsiskot. Kuva pöllitty Käsityökorttelin blogista, täältä.

Suomalainen käsityö on kaikkea sitä, mitä se vastaajien mielestä on. Olen aika varma, että se on vielä monen mielestä turhaa puuhastelua, kansantaloudellisesti arvotonta ja "villasukat olis kivat, mutta en niistä kymppiä enempää maksa". Hullua on se, että tätä viimeistä tehokkaasti ylläpitää suuri joukko harrastajia, jotka eivät itse arvosta käsityötään, saati maksa siitä veroja. Harrastaminen on hyvä juttu. Lahjaksi antaminen on hyvä juttu. Hyväntekeväisyystempaukset ovat hieno juttu. Sitten kun harrastustyöstä otetaan pimeä ja vielä liian pieni maksu, mennään metsään.

Suomalaista käsityötä: KongaRoon takki.

Mie toivoisin, että suomalainen käsityö alkaisi mielikuvissakin pikkuhiljaa olemaan enemmän taitoa, arvostusta, laatua materiaaleista lähtien, meditatiivinen harrastus tai työ, idearikas, perinteistä ja ympäröivästä maailmasta ammentava, omista juurista kumpuava, globaalisuuteen kurkottava, jotain, josta kannattaa maksaa.

Tänään vietetään suomalaisen käsityön päivää.

Miten sie aiot huomioida sen?

Suomalaisen käsityön päivän kunniaksi tänään, 23.10.2015 tehdyt ostokset Puodista ilman toimituskuluja! 

(Ei koske seinäkalenteritilauksia).

Tärkeät linkit:

Suomen käsityöyrittäjien nettisivusto on Käsityökortteli.

Suomalaisen käsityön päivällä on oma sivu Facebookissa.

Käsityökorttelikin löytyy Facebookista.

Käsityökorttelilla on erikseen tapahtumaryhmä Facebookissa, se löytyy täältä.

Voi, mikä juhla!

Kansallispukukeskuksessa vietettiin eilen Kansallispuvun juhlapäivää. Ohjelmassa oli kansallispukutarvikkeiden myyntitori, pari luentoa ja pukunäytös. Ennen juhlaa joukko kansallispukuisia räväytti flash mobin kävelykadulla ja Sokoksella.

Miun päivä oli yhtä hulinaa, enkä ehtinyt ottaa yhden yhtä kuvaa koko päivänä. Onneksi muut ehtivät :)

Pidin luennon 130-vuotiaasta kansallispuvusta ja sain siitä oikein mukavaa palautetta. Ihanaa!

Puhuin kuin ruuneperi ja myin oikein mukavasti, joten järjettömän tuntuinen Puodin roudaaminen kannatti. Muistutus itselleni: sarafaaneja ja kiilaferrejä ei kannata tuonne viedä.

Mieheni oli kuskina ja roudausapuna ja se oli suuri helpotus. Kansallispukukeskuksessa on aina ihana käydä hommissa, sen talon tyypit tietävät, miten hommat hoidetaan huolella! Leena Holst juonsi pukunäytöksen ja miulle tuli lämmin, tuttu ja hyvä olo. Äiti ja tyttäreni Leea-Mari olivat puotipuksuina sillä aikaa, kun pidin luentoa. Kiitokset heillekin, sillä muutoin olisi jäänyt monta kauppaa tekemättä. Kiitos jokaiselle asiakkaalle! Tapasin monta Facebookin Kansallispuku-ryhmästä tutuksi tullutta, rakkaita ystäviä ja kollegoita, kamuja, kaikki yhtä suurta kansallispukuperhettä.

Tein tällä viikolla 12 - 15 tunnin päivää (kuka käski alkaa viritellä kaiken kiireen keskellä jotain joulukalenteria...), joka huipentui lauantaina, kun lähdimme ajelemaan 5.30 ja olimme kotona klo 21. Nyt on aika rento olo. Jos nurkan takana väijynyt flunssa on tullakseen, se voisi odottaa vielä keskiviikkoiltaan, että saan pidettyä vielä työväenopiston tunnit. Seuraava viikko on syyslomaa.

Puoti on vielä autossa ja täytyy roudata pajalle. Väsyttää, mutta miulla on tyyni, onnellinen olo. Kansallispuku tuntuu voivan hyvin. Miut on ladattu kannustuksella ja rakkaudella. Kiitos!

Jos siusta nämä uutuustuotteet ovat kivoja, niin voit auttaa minua ja muita, jotka kansallispukuisia tuotteita tekevät, jakamalla näistä tietoa. Niitä voidaan tehdä vain, jos niitä ostetaan ja niitä ostetaan vain, jos tavoitamme kiinnostuneet. Sillä vaikka aatteen palo roihuaa, sitä ei voi syödä. Siis kerro kaverille ja osta, kliksuti kliks!
Mie ja koko kansallispukuala kiitämme lämpimästi Hymiö hear