Märkä kevätretki

Odotukseni Kampin Käsityökorttelin suhteen eivät olleen korkealla ja siinä vaiheessa viimeistään ne vesittyivät, kun sääennuste lupasi silkkaa sadetta ihan koko päiväksi. Kuopuksen neljättä päivää jatkunut vatsatauti, oma kurja olo, Työhuoneen Susannan kipsikäsi ja kuume latistivat tunnelmaa entisestään, mutta kun molemmat olimme suunnilleen kunnossa ja Susannan Sulo vielä lähti apukäsiksi, lähdimme matkaan. On nimittäin niin, että kun omalla Käsityökortteliporukalla tehdään, niin miusta sieltä ei olla pois ilman ihan todellista, ylitsepääsemätöntä estettä. Ei toki helposti muistakaan tapahtumista. Vähintään yhtä paljon painoi vaa'assa myös se, että tiesin muutaman teistä olevan tulossa.

Kuivat, lämpimät vaatteet ja ne (te?) urhoolliset, sadetta uhmanneet Käsityökorttelivieraat tekivät reissun siedettäväksi ja ajoittain oli jopa oikein mukavaa. Taukojumppa piti lämpimänä ja mielen iloisena. Myin yhden kiilaferren, joten sen puoleen hurraamista ei ole.

Säälle ei voi mitään ja uskon, että hyvällä kelillä kauppa olisi käynyt ihan mukavasti. En minäkään haluaisi siinä kylmässä, sateessa alkaa mekkoja sovitella.

Nyt ulkona on täydellinen teltankuivatussää. Taidan lähteä tutkailemaan, onko pyöräni rengas puhki vai riittääkö pumppaus. Sitten ehkä leppoisa pyöräilylenkki. Aurinko kuivattanee ajatuksenikin, ennenkuin homehtuvat.