Rekkoja siellä, rekkoja täällä, rekkoja tiellä, rekkoja päällä

Kansallispukuala on kärsinyt tekijäpulasta ja tilanne taitaa olla huonoimmillaan nyt. Mie koen jotenkin velvollisuudekseni tehdä kaiken mitä pystyn ja oikeastaan on pakkokin, sillä jollei ole kutojaa, ei miulla ole mistä ommella jne. Optimitilannehan olisi sellainen, että tekijät voisivat keskittyä omaan vahvuusalueeseensa: joku kutoisi pellavia, toinen sarkoja, joku kirjoisi rekkoja, joku hioisi tykkimyssytaitonsa huippuun, neuloja voisi keskittyä puikkohommiin ja suutari pysyä lestissään.

Yksityiskohta Uudenkirkon rekosta

Syksyllä alkoi Suomen kansallispukukeskuksen koulutus kansallispukualan valmistajille ja opettajille. Olin ja olen haltioissani siitä, että koulutukseen pyrkijöitä oli niin paljon, että heistä muodostettiin kaksi ryhmää! Koulutus ymmärtääkseni muodostuu tässä matkan varrella. Nyt takana on kaksi kurssiviikonloppua, joista ensimmäisessä käsiteltiin läntisiä paitoja ja jälkimmäisessä karjalaisia. Mie sain kunnian pitää rekkotyöpajaa tässä jälkimmäisessä.

Yksityiskohta Heinjoen rekosta

Ahdistuin vähän etukäteen, sillä tiesin, ettei siinä kahdessa päivässä oikein mitään ehditä saada aikaiseksi. Päätin, että jos kurssilainen edes huomaa, että pystyykö oppimaan vai ei, niin se riittää. Ja siihen taidettiin päästä. Roolini oli ehkä enemmän rentouttava, vapauttava ja anteeksiantava, kuin varsinaisesti ohjaava. On ihan järjettömän upeaa opettaa opiskelijoita, jotka ovat innostuneita ja imevät tietoa, soveltavat, keksivät, jakavat tietojaan ja kokemuksiaan ja kyseenalaistavat positiivisessa hengessä. 

Yksityiskohta Muolaan rekosta

Tapasin myös Lajulan kangastuvan Tiinan kansallispukukankaita ja voin suositella niitä varauksetta ja lämmöllä! Kun olin hypistellyt niitä kankaita, huomasin, että miun on heti helpompi hengittää. Samalla vauhdilla painotan myös sitä, että Ommelpuun Sari on jo osoittautunut erinomaiseksi kansallispukujen ompelijaksi ja kirjojaksi ja tekee laadukkaita tykkimyssyn pohjia. Sekä Sari että Tiina ovat myös keventäneet Facebookin Kansallispuku-ryhmässä miun hommiani, samoin kuin muutama muu aktiivi siellä. Vaikka kuorma on mieluinen, se on painava ja nyt kun se alkaa keventyä, tajuan oikeasti, miten raskas se on ollut. Siis lämmin kiitos aktiiveille <3

Eksyimme vähän aiheestakin.
Piirsin ronkkauksen ensimmäisen ompeleen kulkua...

No mutta asiaan. Kävin pitämässä kaksi rekkopajaa (ja siinä välissä piipahdin Turkissa, mutta siitä myöhemmin). Inhoan ajaa Imatran ja Jyväskylän väliä, varsinkin huonolla kelillä tai pimeässä. Jyväskylä-Mikkeli -välin olen nimennyt ankeuttajien tieksi, se jotenkin imee valon ja ilon maailmasta. Lähdin perjantaiaamuna kuudelta ajamaan ja tuskailin lunta pöllyttäviä rekkoja. Takaisin tullessa lauantai-iltana olin tosi väsynyt ja kaikkeni antanut ja tuskailin liukkautta ja väsymystä. Hengissä ollaan kuitenkin, molempien reissujen jäljiltä.

"Kirjotaan ensimmäinen virvittäinompelu tänne ensimmäiseen kankaanlankojen väliin. Jätetään yksi kankaanlanka väliin ja kirjotaan seuraava virvittäinompelu seuraavaan väliin. Taas yksi väliin ja kolmas lanka. Neljäs tuleekin samaan kankaanlankojen väliin kolmannen kanssa. Näin siksi, että kangas on harvempaa kuin kirjonta.
Tulipa Kylli-tätimäinen olo. Tässä enkeli."

Niitä ihania rekkoja tutkailtiin sitten kurssilla ja hitusen ehdittiin kokeillakin. Rekko on siis karjalaisen äyrämöispaidan kirjailtu etumus. Miulle jäi polte päästä rekkoa kirjomaan, mutta sitä ei ole luvassa pitkään aikaan. Työjonossa on Virolahden essu- ja hamekankaiden kudontaa, Virolahden pukujen ompelua (ronkkausta, jes!), Jääsken B-pukua vielä, Tuusulan liivikangasta (jos langat ilmiintyvät), sielunlämmittäjää ja vaikka mitä muuta mukavaa.

Ryhmän rekkokokeiluja vähän ennen kotiinlähtöä.
Miun oma on siellä joukossa, mutta sen kirjonta ei näy.
Kauluskokeiluihin meni perjantai ja tämän verran saatiin aikaiseksi lauantaina.
Hyvä alku :)

Lauantaina on ystävänpäivä. Yleisön pyynnöstä ja ystävyyden kunniaksi laitoin vielä "kaksi yhden hinnalla" -kiilaferretarjouksen voimaan koko täksi viikoksi!

Tarjoan edullisimman. Voit myös ostaa vaikkapa kolme kiilaferreä, silloin maksat jokaisen hinnasta vain puolet. Tarjous on voimassa 15.2.2014 klo 24 saakka (tai niin kauan kuin mekkosia riittää) ja se koskee Puodin valmiina varastossa olevia kiilaferrejä.
Homma toimii niin, että tilatessa ja tilausvahvistuksessa lukee normaalihinta. Siun ei tarvitse kikkailla koodien kanssa. Kun saat sähköpostiin ennakkolaskun, on siihen laskettu tarjoushinta. Postituspäivä on keskiviikko sen jälkeen, kun suoritus näkyy tilillä.
Puodin kiilaferreosastolle tästä.