Vuoristorataa

Mie poukkoilen täällä vuoristoradassa, en ole unohtanut teitä, mutta en ole ehtinyt/jaksanut/halunnut kirjoittaa blogia. Olen suostunut liian moneen hommaan ja nyt vielä niskaani kaadetaan hommia, joihin en ole suostunut. Olen yleensä erittäin tarkka, että ne hommat, jotka lupaan tehdä, teen kunnolla ja etenkin ne, jotka vaikuttavat muiden olemiseen, täytyy hoitaa ehdottoman hyvin. Viime viikolla mokasin kolme asiaa, joista viimeinen selvisi tänään ja kaksi niistä liittyy toisiinsa ja siihen harrastukseen, joka alkaa jo oksettaa vaatimuksineen. On aika laittaa tärkeysjärjestys kohdalleen ja sehän on
1. perhe ja ystävät
2. työ
3. itselle rakkaat harrastukset, jotka tuovat hyvää mieltä
58. muu huttu.

Nyt pitäisi vain saada muutkin ymmärtämään tämä. Viikonlopun vietin enimmäkseen ilman tietokonetta, perheen ja ystävien kanssa ja nautin ihan täysillä. No, lauantain siivosin keittiötä, mutta sekin oli ihan ok. Nyt miusta tuntuu, että sie ajattelet, että mie narisen ikuisesti tästä samasta asiasta, enkä ikinä tee sille mitään. Voi olla näin. Miusta kuitenkin tuntuu, että miun sisällä on tapahtunut tässä ikuisen narinan aikana suuri muutos kohti viisautta. Tämä narina on kai miulle osa sitä prosessia. Joten kiitos ja anteeksi :)

Tänään kävi harkkari (tai eihän nykyisin enää harkkareita ole, hän on "työkokeilussa") ja allekirjoitimme sopimuksen. Harjoittelu alkaa torstaina. Hyvältä vaikuttaa, aika näyttää miten menee. Harjoittelujakso päättyy juhannukseen.

Äsken ompelin kostulin hihan saumaa ja nautin sen erinomaisesta kauneudesta. Aloin kääntää hihansuun päärmettä ja huomasin, että se sauma oli väärinpäin, siis ommeltu hihan oikealta puolelta. Purin sen ja nyt menen ompelemaan sen uudelleen, vieläkin kauniimmin ja oikein päin ja vielä toisenkin hihan, jospa se menisi kerralla oikein päin.
Aloin laittaa Facebookiin tällaisia "huoneentauluja" ja tämä sopii tähän tilanteeseen erinomaisesti: