Buongiorno!

Io studiare l'italiano! Neljä kertaa italianopintoja takana ja olen ihan hurmiossa! Tähän mennessä on harjoiteltu c:n ja g:n ääntämisiä ja sanojen sukuja. Pelkäsin, etten opi, etten jaksa, etten motivoidu. Toistaiseksi menee hienosti! Luin ääneen Ferrarin F1-sivuja italiaksi, ymmärsin vain sanan sieltä ja toisen täältä, mutta se toimi oivana ääntämisharjoituksena. Huomasin myös, että on uskomattoman virkistävää opiskella! Olenhan minä opiskellut tässä työvuosina vaikka mitä, mutta lähes aina se on liittynyt jotenkin työhön. Tämä ei! Huomaan aina tunnin jälkeen, etten ole ehtinyt suoda ajatustakaan millekään muulle! Ah, benissimo!

Toinen virkistävä juttu ovat FolkJam-tunnit. Yllätyksekseni pystyn nauttimaan siitä tanssijana, vaikka opetan. Samalla tulee tehokkaasti oma liikunta hoideltua. Sunnuntaina Imatran työväenopistolla on avoimien ovien päivä klo 13-16. Siellä on kaikkea muutakin hienoa, kuten harrastetorilla käsityö- ja kuvataidetarvikkeiden myyntiä, ja klo 15.15 alkaa reilun puoli tuntia kestävä FolkJam-esittelytunti. Voi että mie toivon, että sali olisi täynnä - ja se on iso sali. Toivon myös, että keskiviikon ryhmään saataisiin lisää innokkaita opiskelijoita, sillä siinä suuressa salissa olisi tilaa kyllä.

No, sitä oikeastaan tulin sanomaan, että etenee se, kaikesta kimpoilusta huolimatta, vaikkakin turkasen hitaasti. Tekeminen on ihanaa, mutta aina päivän päätteeksi kun summaa, paljonko tuli valmista, tuntuu vähän toivottomalta. Voiton puolella kuitenkin. Ikkunan ulkopuolella etenee syksy. Miun lempparivuodenaika. Taas kerran pyhästi vannon, että ensi vuonna en ota kalenteria näin täyteen.

Tässä vaiheessa on Kuolemajärven B-puvun rekko nyt.