Uimakoulua ja flammuja

Sidottuja flammuvyyhtejä

Olen sitonut muutaman päivän flammuja Mouhijärven hamekangasta varten. Mieheni teki pyynnöstäni tuollaisen telineen, joka vähän helpottaa sitomista. Flammuissa siis vyyhdistä sidotaan osa niin, että ne eivät värjäyksessä värjäydy ja näin saadaan täplikästä lankaa. Tekniikka on kansainvälisesti tunnettu ikat-nimellä. Täplikkäästä langasta kudotaan täplikästä lankaa asettelemalla täplät kuvion mukaisesti kohdakkain. Sidon flammut muovista leikatuilla suikaleilla, jotka puristan päistään nippusiteillä. Olen toki kokeillut monia muitakin tapoja, tätä käytän nyt. Joskus aiemmin sidoin sormet verillä flammuja ja kiristelin ja leikkelin nippusiteet käsin. Sitten mieheni kysyi, että mitä ihmettä varten et käytä sitä vehjettä... Mitä vehjettä? Nippusiteiden kiristämiseen ja katkaisemiseen on olemassa laite! Oppia ikä kaikki :D Tänään pakkaan langat lähtemään Wetterhoffille värjättäväksi.

Sidontaa helpottavat teline ja nippusiteiden kiristäjä/katkaisija

Kuopuksemme, Leea-Mari, on uimakoulussa iltapäivisin. Se tietää kuskausta ja uimahallin kahviossa istuskelua. Tällä viikolla päärmäsin siellä istuskellessa Jääsken hunnun. Eräänä päivänä tein yhden miehen haikean onnelliseksi: hän katseli ompelemistani ja sanoi liikuttuneena, että hänelle tuli ihan lapsuus mieleen :)

Tiia-Maija sai hyvän todistuksen ja on tehnyt ahkerasti töitä sen eteen talven mittaan (lievästi pakotettuna). Palkitsemme hänet kesätukalla. Vien hänet tänään kampaajalle ja hän saa itse tilata mitä tahtoo (ja mitä kampaaja suostuu tekemään). Vähän jännittää, minkä näköisen neidin haen kampaajalta pois!