Temari

Minut tukahduttavat ihmiset, jotka sanovat kaikkeen ensin "ei". "Ei niin voi tehdä". "Ei se ketään kiinnosta". "Ei siihen ole rahaa". "Ei se kannata". Tiedättehän tyypin?

Keravan opiston taitoaineiden suunnittelijaopettaja Aune Soppela ei kuulu heihin.

Olin syksyllä Keravan opiston ja juuri Aunen järjestämällä kulttuuri- ja käsityömatkalla Pietarissa (tuolta linkin takaa pitää varmaankin vähän vieritellä alaspäin, sieltä löytyy reissusta juttua). Siellä kävimme myös kirjakaupassa ja bongasin temari-kirjan (siitäkin on tuolla samassa linkissä). Tajusin, että todennäköisesti tuolla tekniikalla pystyn selättämään sarafaanien kanssa käytettävän sulkkuvyön bulberoisten eli käpyjen salaisuuden.

Aloin pikkuhiljaa selvitellä temari-asiaa. Googlailin ja löysin paljon ihania ja havainnoillisia temari-sivustoja. Käspaikan sivuilla kirjoitetaan temareista näin:
"Temari on japanilaista käsityötaidetta. Kiinasta kotoisin oleva taidemuoto on tullut Japaniin satoja vuosia sitten. Sana temari tarkoittaa käsin kietomista.

Palloja ovat äidit ja isoäidit tehneet kimonokankaan jäännöspaloista lasten leikkikaluiksi. Kirjontamallit ja tekniikat kehittyivät alueellisesti erilaisiksi ja vähitellen pallojen valmistuksesta tuli taidetta. Koristelluista palloista tuli vaurauden symboli.

Nykyisin pallot ovat keräilykohteita, koriste-esineitä ja lahjoja. Temarien tekeminen en suosittu harrastus. Äideillä on tapana tehdä temari tyttärilleen lahjaksi. Temarin antaminen lahjaksi symboloi ystävyyttä ja lojaaliutta ja toivottaa onnea ja menestystä.

Alun perin pallot tehtiin kankaanpaloista ja langoista, nykyisin pohjana voi olla massapallo tai iso puuhelmi, joiden ympärille kiedotaan lankaa. Pallot ovat 7-12 cm halkaisijaltaan. Kirjontalankana käytetään nykyisin helmilankaa, silkki-, metalli- tai viskoosilankaa. Pallon kuviot tehdään kietomalla kirkkaanvärisiä lankoja mallin mukaan ja kuvioimalla pinta lankajuoksuilla. Kuviot ovat joko geometrisia tai naturalistisia. Lelupallon sisään laitettiin riisiä rahinan aikaansaamiseksi. Nykyisin pallon sisälle saatetaan laittaa pieniä kulkusia soimaan saajalleen hyvää onnea."

Löysin myös viimein yhden henkilön, joka Suomessa opettaa temareiden tekoa: Seija Kääriäinen. Pystyisin kyllä noiden selkeiden ohjeidenkin avulla opettelemaan pallojen teon, mutta onhan se paljon hauskempaa ja helpompaa päästä alkuun kurssilla opettajan johdolla ja toisten kanssa yhdessä oppien! Seija on pitänyt temari-kursseja ainakin Hiiden opistossa ja Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa. Aikataulut eivät osuneet kohdalleen, että olisin päässyt noille kursseille. Yritin tavalla jos toisella järjestää temari-kurssin tänne Imatralle, mutta törmäsin lähinnä noihin "ei-pysty"-ihmisiin. Juttelin Aunen kanssa puhelimessa ja hän kysyi, että "voisinkohan minä jotenkin auttaa?"!!! Aatelkaa! Ihana Aune, jonka ansioista sitten eilen istuimme Keravan opiston temarikurssilla! Kurssi oli tiivistetty yhteen päivään, olimme pääasiassa kädentaitojen opettajia ja päivä oli erittäin leppoisa, mukava ja antoisa!

Nyt noiden oppien avulla on paljon matalampi kynnys alkaa tutkailemaan netistä ja kirjoista kuvia ja luoda uusia ja taas uusia kuvioita palloihin. Ja voi pojat, että siihen jää koukkuun!

Aune Soppela kirjoo omaa temaripalloaan.

Opettajan Japanista tuottama temaripallo.

Tämän mie sain aikaiseksi. Ytimenä on pääsiäismunan muovinen yllätyskotelo. Sen sisällä on riisinjyviä, että pallo rahisee. Kotelon ympärille on pyöräytetty vanhaa sukkahousua. Sen ympärille on keritty paksua villalankaa, ohuempaa villalankaa ja viimeiseksi tuota musta-kultaista ohuehkoa lankaa. Palloon on merkitty "pohjoisnapa", "etelänapa" ja "päiväntasaaja". Niiden varaan on viritelty nuo merkkilangat, tähän laitoin kahdeksan pystysuuntaan ja yhden poikittain päiväntasaajalle. Variaatioiden mahdollisuus on loputon. Merkkilankoja apuna käyttäen palloon kirjotaan erilaisia kuvioita. Suosittelen googlailemaan, tämä minun palloni on hyvin yksinkertainen ja kömpelö. Mutta ensimmäiseksi ihan hieno ;) En tiedä, onko se jo valmis, mutta luulen, että ei.

Huomasin jossain vaiheessa, että vaikka innostukseni lähti niistä sulkkuvyön bulberoisista, niin olen aivan hurahtanut näiden pallojen maailmaan! Aion tässä kesän mittaan kyllä vielä selättää ne bulberoisetkin. Miulta on tilattu yksi sulkkuvyö, johon aion sitten sellaiset tehdä.

Viime viikolla iski flunssa. Se ei yllättänyt, sillä enemmän sääntö kuin poikkeus on ollut se, että jos on jotain hauskaa tiedossa, niin mie olen kipeä. Lisäksi sain niitä stressanneita töitä pois, joka myös yleensä johtaa kropan vaatimaan huilitaukoon. Enkä ole tämän vuoden puolella sairastanut vielä mitään (muistaakseni). No. Lähdimme Keravalle ajelemaan erään opekollegan kanssa lauantai-iltana. Aune-ihanainen majoitti meidät kotiinsa! Edellinen yö oli kamala: tunsin tukehtuvani, päätä särki armottomasti, väsytti ja kurkku oli turkasen kipeä. Päivän mittaan olo siitä onneksi kohentui, mutta kipeälle kurkulle ei tehnyt kovin hyvää puhelias automatka ja samoin puhelias illan istuminen Aunella. Enkä tietysti malttanut olla hiljaa siellä kurssillakaan - tosin aika hiljaa olin, kun kurkusta ei tullut kuin pihinää ja vinkaisuja. Nyt ei tule paljon niitäkään ja taidankin pitää suuni kiinni ihan suosiolla pari päivää. Torstaina on Puumalan Sahanlahdella näyttelyn avajaiset, jospa tässä siiheksi parantelisi.

Onneksi työrintamalla on vuorossa Mouhijärven hamekankaan flammulankojen sidontaa. Rauhallista paikallaan istumista siis, eikä tarvitse tihrustaa silmillä kovin tarkkaan. Sehän on melkein kuin sairasloma :)