Pudotus, TET ja valmistakin

Kiroilen kuin rantarosvo, kun saan tiedon, ettei opistomme käsityötunteja voidakaan vielä siirtää elokuussa opistotalolle! Muuton myötä saisin kansallispukukurssin iltapäivälle ja yksi ilta vapautuisi omiin ja perheen harrastuksiin. Kaupungin remonttiresurssit menevät kai paljastuneiden homekoulujen korjauksiin ja vaihteeksi työväenopisto on jonossa viimeisenä. No ei siinä, miustakin alakoululaisten tilat pitää laittaa kuntoon ekana. Ärsyttää silti. Lähinnä se, että annoin itseni jo riemuita tästä, vaikka kokemus on osoittanut, etteivät nämä koskaan mene niinkuin on suunniteltu. No, miulle tää on pieni kiusa. En uskalla ajatellakaan, miten paljon raivostuttaa päätoimista opettajaa, joka on jo moneen kertaan näiden muuttovekslausten takia suunnitellut ensivuoden kurssit - ja taas uudelleen.

Eilen kävimme opiskelijoiden kanssa rakentamassa Imatran työväenopiston kädentaitojen kevätnäyttelyyn oman osastomme. Esille tuli
- Kaukolan naisen puku, johon lainaan hunnun, koska sen teko jäi ensi vuoteen.
- Hiitolan naisen puku, josta siitäkin vielä puuttuu päähine. Liinalakki on työn alla.
- Keski-Suomen naisen päivitetty puku. Kurssilainen löysi tämän kirpparilta ja sen hame on ommeltu uudelleen. liiviä tuettu ja muokattu sopivaksi ja tehty uusi nyöri, paitaa lähinnä pesty ja lisätty aliset ja uusia osia ovat tykkimyssy ja esiliina.
- Kaksi vetopoimuhametta, sininen ja luonnonmusta
- Rautjärven huntu
- Keskeneräinen Pyhäjärven paita ja
- Alavus-projekti, johon jo on entrattu hametta ja paitaa ja tehty uusi liivi.
Yritän muistaa ottaa kuvia, kunhan muutkin osastot siitä ympäriltä ovat valmiit.

Tällä viikolla miulla on seuranani kasiluokkalainen tyttö työelämään tutustumisjaksolla. Olen vahvasti sillä kannalla, että myös näitten TETtiläisten täytyy saada työpaikalla tehdä oikeita töitä, eikä vain keittää kahvia ja siivota. Toki sitäkin. Vaatii välillä aika paljon panostusta keksiä noita järkeviä hommia niin, että siitä olisi jotain iloa miullekin ja että miun kaikki aika ei mene opastamiseen. Tämä TETtiläinen sai eilen tarrailla Mouhijärven essuista loput pellavapöllyt pois, puolata puuvillalankoja Seiskarin essua varten ja sitten olla mukana näyttelyn rakentamisessa. Tänään laitan hänet luomaan Seiskarin essulointa. Saapa nähdä kuinka käy!

Kun TETtiläinen oli putsaillut Mouhijärven essukankaat, pesin ne. Toimitan kankaat asiakkaille sellaisena, että niitä voi suoraan alkaa ommella. Siis käsiteltyinä ja kutistettuina, jos kankaalle niin pitää ennen ompelua tehdä. Näin voin itse varmistua, että kankaalle ei käy mitään omituista käsittelyssä ja yritän myös minimoida asiakkaan tekemät mokat. Näissä essuhommissa viimeistelyssä siis kutistetaan kangas ja varmistutaan, että värit pysyvät siellä, mihin ne kuuluvat.

Mouhijärven essukankaat uiskentelevat pesuaineella ja suolalla höystetyssä vedessä.

Ja siinä ne nyt pötköttelevät, omiksi kappaleikseen leikattuina pöydällä kuivumassa!

Essut ovat yön aikana kuivuneet. Menen silittämään ja rullaamaan ne ja pakkaan toisen lähtemään asiakkaalle ja toisen seinälle odottamaan uutta kotia. Vuorossa on Kuolemajärven mallipuvun nästyyki, joka tehdään Kivennavan nästyykin ohjeella. Siitä on yksi pää päärmätty, palataan siihen myöhemmin!

Muokkaus 13.4. klo 12.53: Jipii, sittenkin on mahdollista, että saan pitää kurssin päivällä, kun opiston kutomo muuttaa jo elokuussa ja sen paikalle voidaan roudata meille pöytiä! Jee! Nyt lakkaan vatvomasta tätä ja katson sitten syksyllä opinto-oppaasta, että moneltako ja minne koululle menen opettamaan :D