Niin joulu joutui jo taas pohjolaan

Joulukalenterista putkahti tänään toiselle sijalle tullut kuva. Yksi luukku on vielä jäljellä. Mitäs kansallispukuhauskaa sitten keksittäisiin?



Joulun jälkeen on tiedossa yrittäjän uudenvuodenjuhla eli inventaario. Haaveilen, että siivoaisin ja järjestelisin pajan uudelleen siinä samalla ja saisin uudet (vanhat) metallihyllyt käyttöön. Saas nähdä, miten ämmän käy. Töitä on vaiheessa ja jonossakin niin pitkälle kuin silmä siintää. Hyvä niin.



11.-12.1. seilaillaan Folklandialla ja mie hullu risteilen vielä toisen kierroksen siihen päälle, kaveriporukan "pikkujoulu"risteilyn merkeissä. Folklandialla on kansallispukuapteekki, tervetuloa moikkaamaan meitä rajatapausten merkeissä!



Tammikuuhun mahtuu myös Jääsken mallipuvun kokeiluja ja käynti Orimattilassa.



Nyt on kuitenkin aika nostella työajatukset ylähyllylle pölyttymään ja laskeutua joulun viettoon. Ihan kohta lähdemme tuonne paukkupakkaseen hakemaan joulukuusta pellonlaidasta. Se on jo viime keväänä valittu ja merkitty.



Meille on muodostunut perinteeksi rakentaa lasten kanssa piparkakkumaailma. Se on aina vähän erilainen, mutta sieltä löytyy meille rakkaita ihmisiä ja eläimiä. Nekin, jotka eivät ole maailmassa näkymässä, ovat siellä ajatuksissamme ja niin luonamme koko joulun.

Toivon Sinulle tunnelmallista ja ilosta kimmeltävää joulua!

Puuuuuuh!

Mie kyllä pidän työstäni enimmäkseen erittäin paljon, mutta välillä vaan on hommia, että ei tuu mittää! Vaan ei auta kuin pakertaa. Nyt on sellainen savotta meneillään, että välillä itken ja välillä tomerana taas jatkan. Ja pyhästi päätin, että tätä plaatua tämä on viimeinen ikinä. Järjetöntä touhua. Kyse on eräästä kudontahommelista ja voihan olla, että olen vain taitamaton, mutta hiukan epäilen, että tässä ei oikein tiheys ja lankalaatu kohtaa. Plääh. Kudontavauhti on n. 2 cm tunnissa ja valmista pitäisi tulla rapiat 3 metriä. Koska lanka vaan hiutuu koko ajan, jälki on karmeaa. Työn ilo puuttuu kokonaan ja ilman sitä ei jää oikein mitään. Ei auta, rämmittävä on.

Matkasimme perheen kanssa viikonlopuksi maan toiselle laidalle etanakodilla rakkaan ystävän syntymäpäiville. Lupasin lähtiessä jättää kaikki työajatukset kotiin ja se onnistuikin käsittämättömän hyvin. Nyt jaksan taas uudella tarmolla - ainakin hetken. Ihanien ystävien, perheen ja kahden aiemman koirakaverin lisäksi meitä ilahdutti tämä Lili-neitokainen:



Tämä viikko ahkeroidaan vielä - paitsi että keskiviikkona menen syntymäpäiväni kunniaksi kampaajalle ja torstaina ihan muuten vaan ilokseni hierojalle. Perjantaina kahden jälkeen saa luvan laskeutua joululoma, että ehdin aatoksi haihduttaa työt päästäni. Joulun ja uudenvuoden välillä on taas inventaarion aika ja jos jaksan, myllään koko pajan ympäri, että saan uudet hyllyköt sinne paikoilleen. Saattaa lähteä melkoisesti kamaa kiertoon, sellainen fiilis on nyt.

Seinäkalenterin suosio ilahdutti, 301 on toimitettu ja 2 odottaa vielä postitusta!

JOULUKALENTERIN LUUKUT AUKEILEVAT FOORUMILLA. JÄNNITYS TIIVISTYY, MITKÄ KUVAT VOITTAVAT HUIKEAT RAHAPALKINNOT?

ARVONTA!

Lämmin kiitos kaikille Aikaa aistia -kirjoitukseen kommentoineille. Liikutuin ja tulin onnelliseksi kauniiden asioidenne äärellä. Sitten taas, kun kiire uhkaa aiheuttaa vauhtisokeuden, yritän muistaa palata noihin kommentteihin. Olette tervetulleet tekemään samoin!

Lupasin arpoa kommentoineiden kesken yhden kansallispuku-poika-seinäkalenterin. (Varastosaldo Puodissa näyttää nollaa, sillä laitoin sen varmuuden vuoksi nollille. Kunhan kalenterit tulevat ja saan ne matkaan, saattaa vapautua vielä muutama myyntiin, joten voit laittaa miulle sähköpostia, jos olet kiinnostunut seinäkalenterin hommaamaan vielä).

13 lappusta arvontakulhoon, reipas pyöräytys...

...ja unenpöpperöinen Tiia-Maija toimi onnettarena nostaen lapun, jossa lukee:

KATJA KARJALAINEN
Katjan kaunis asia on "pentukoiran pehmeän turkin silitys".
Katja, postitus hoituu muiden bisnestemme ohessa :)

P.S. Joulukalenterista on jo 3 luukkua auki! Hiukan hienosäätöä vielä kuvien kanssa harjoitamme, mutta siellä ovat ihasteltavina!
Viimeksi kerroin noista joulukalentereista, joita itse availen ja tämä ihanuus unohtui kyydistä! Käykääs kuuntelemassa!

Joulukalentereita, Taitoa, lunta, ihanaa

Eilen ilmestyi vuoden viimeinen Taito-lehti. Siinä on pukupuheita - kansallispukuja, sarafaaneja, Saamen pukua, virityksiä - lehden täydeltä, myös iso juttu miusta. Taito on aika kivasti tavoittanut sen, missä juuri nyt mennään ja miten monella rintamalla. Kansallispuku ei voi olla yksi ainoa asia, kun sen "omistajia" on viisi miljoonaa. Tiina Aalto kirjoitti sen jutun miusta ja voin allekirjoittaa sanomakseni asiat, joita siinä on. Ja nolostelen vähän sitä, että jutun mukaan (=oikeasti) nauraa hörötän joka käänteessä. No, kansallispuku on iloinen asia! Meidän tyttäremme esiintyvät jutun kuvituksessa ja toki näytin heillekin lehtiä. Lellu 6 v. oli kirjoittamassa joulupukille ja siltä istumalta lisäsi listaan Olga-mekon :D Ks. Taito 6/2012, s. 23 tai kurkkaa täältä. Tuokin on sen Juuret Karjalassa -projektin tuotoksia, Tina Nylundin käsialaa ja tuo ja pidempi mallinsa olivat miun ehdottomat lempparit (omieni jälkeen tietenkin ;) ). Mieheni selaili lehteä myös ja bongasi tuon saman mekon ja kysyi, miksei miulla ole tuollaista kansallispukua :D Vastasin, että siksi, että hän ei ole vielä ostanut miulle sellaista!

Joulukuun ensimmäinen on saapunut ja sehän tietää joulukalentereita! Miulla on Partiolaisten joulukalenteri ihan fyysisesti, sen lisäksi avasin tänään luukut Kansanmusiikki.fi:n kalenterista, Suomen KäsityöYrittäjien kalenterista sekä tietenkin KANSALLISPUKU-POIKA-JOULUKALENTERISTA!

Seinäkalentereita odottelen saapuvaksi heti alkuviikosta ja sitten onkin edessä valtaisa postitusurakka! Ulkona tuiskuttaa lunta ja luulen, että pienen pulkkamäkisession jälkeen taidan kirjoitella osoitteita kuoriin ja tulostaa kuitteja jo valmiiksi... Kalentereita jää painatuskätevyyssyistä jonkin verran varastoon, joten vielä ehdit ostaa omasi, kun pidät kiirettä!